Se on nyt virallista

Nimittäin Pason lonkat ja kyynärät, lausunto napsahti tänään sähköpostilaatikkoon. :)

(Ei, Kennelliitto ei sentään piirrä hyviin lausuntoihin hymynaamoja, mutta täällä ollaan niiiiin tyytyväisiä, kun pelkona oli mahdollisesti C/C ja 0/1 kyynärät... Onneksi meillä on ilmeisesti vaan hieman ylivarovainen oma eläinlääkäri!)

Lunta! :)

Koska lähdetään lenkille?? Tää lenkkikaveri vaan nukkuu...

Toissapäivänä tulikin talvi! Hieman mahtavaa, ainakin hetkeksi saatiin taukoa jatkuvaan tassujen pesuun ja kuraisuuteen. Ja onhan lumi noin muutenkin aika kiva juttu! :)

Ja vielä taas linkki Jaanan hienoon kuvapäivitykseen

No siis VAU!

Oltiin eilen Sannan treenissä Pason kanssa. Ja loppuillan mie leijuin. Meni vaan NIIN HYVIN, ettei ehkä ikinä oo mennyt niin hyvin. Johannan sanoin: "Olit sitte kerrankin samoissa treeneissä Pason kanssa!" :D Sannakin suorastaan kehui meitä! Mulla oli kuulemma hyvät ohjaukset, seurasin hyvin koiraa jolloin ajoitus pelasi ja näki että ollaan harjoiteltu! :) :) :) En muuten turhaan sitten kuitenkaan tuijottanut sitä edellisen treenin videota uudestaan ja uudestaan ja uudestaan...

No mutta siis rata oli tämmöinen:

Alun suoran jälkeen lähetys pimeään putken päähän. Ekalla kerralla mun ohjaus oli aavistuksen myöhässä ja Paso meinasi jo tulla ohi, mutta korjasi. Selvästi oli edellisen Sannan koulutuksen putkitreeni sillä(kin) vielä muistissa. Sitten vain 5-hypyn tykö odottamaan koiraa putkesta, 6 ja lähetys takaakiertoon seiskalle, johon persjättö. Tässä oli monia muitakin ohjausvaihtoehtoja, mm. valssaus tai sylkkäri, mutta päädyin tuohon persjättöön ihan vaan siksi, kun se edellisessä treenissä oli niin mahdottoman vaikea meille ja sit oli sitten välissä omissakin treeneissä harjoiteltu, joten nyt oli vähän niinkun näytön paikka... ;) Ja mitenkä hyvin se menikään! Sitten lähetys takaakiertoon 8-hypylle ja pakkovalssi ysille niin saatiin koiralle suora hyvä lähestyminen kepeille. Ihan ekalla kerralla Paso selvästi hieman hämmästyi kun vastassa yhtäkkiä olikin pujottelu ilman verkkoja kesken rataa ja minäkin jotenkin häkellyin, joten pipariksi meni eka pujottelu. Seuraavilla kerroilla Paso haki upeasti oikean sisäänmenon ja pujotteli kun mikäkin! Vielä se ei kestänyt ratavauhdissa takaaleikkausta, joten ohjasin pujottelun vasemmalta puolelta. Putkeen 11 vienti ei tainnut kertaakaan onnistua ihan oikein. Sen verran pujottelu on vielä epävarmaa, että jos lähdin tekemään ohjausta yhtään liian aikaisin, jäi viimeinen väli pujottelematta ja sitten taas vähänkään myöhemmin olin jo auttamatta myöhässä ja koira väärässä putken päässä. Ei tätä kuitenkaan jääty sen kummemmin hiulaamaan vaan jatkettiin vauhdilla hallin toiseen päähän kohti rengasta. Upeasti Paso malttoi täydestä usvatuksesta jarruttaa Aan kontaktillekin.
Renkaalle saatiin vinkkejä, siinä kun on ollut vähän ongelmaa, että välillä Paso on hakenut hienosti renkaan keskustan, välillä taas menee jatkuvasti alta, enkä ole tajunnut mikä hommassa mättää. Sanna huomasi, että Paso hyppää silloin kun näytän kädellä samoin kuin hyppyesteillä, mutta heti jos käsi putoaa yhtään alas se meneekin alta. Lisäksi RRRRrrrengas - käsky ilmeisesti R-kirjaimen takia on niin huomiotaherättävä, että se kääntyy vilkaisemaan minua. Tällöin jos käsky on vähänkin myöhässä tai se käsi jää alas, se ei enää ehdikään ponnistaa hyppyyn vaan joutuu kumartumaan ja juoksemaan alta. Sanna siis suositteli, että otetaan käyttöön sama käsky kuin tavallisilla hyppyesteillä ja minä muistan pitää käden ylempänä. Toimi. Eihän Paso kauheasti ole rengasta vielä tehnytkään, eli jatketaan harjoittelua!
Hypylle 15 oli pitkä vienti takaakiertoon, siinä sai vaan itse olla tarkkana että tulee ohjaamaan riittävän lähelle estettä, muuten lähdettiin molemmat seilaamaan mihin sattui. ;) Loppuradassa ei oikeastaan ollutkaan mitään ihmeellistä, kunhan nautiskeltiin hauskuudesta. :)

Siistiä!!

... nyt nautitaan tästä fiiliksestä vielä hetki, sitten suunnataan taas katse seuraaviin koitoksiin ja ensi viikon treeniin. Päästään sit taas maanpinnalle takaisin. ;)

JEEE!!!!

Kepit tänään alusta loppuun ilman yhtään verkkoa! Monta kertaa!! Jes!


... ei mulla muuta. ;)

Sannan koutsattavana

Sanna oli laatinut hauskan putkipyörittelyradan:

Täytyy sanoa, että olis varmaan rataantutustumisessa mennyt sormi suuhun, jos en olisi ehtinyt vakoilemaan edellisen ryhmän suorituksia... ;) Mutta eipä siinä sitten mittään, ruvettiin työstämään rataa, Sannan tutulla ohjeella "Jatka vaan niin pitkään kunnes menee pieleen, ni harjoitellaan sitten..." No, meillähän se tarkoitti esteitä 1, 2 ja 3, kuinka ollakkaan! :D
Putkisysteemeissä oli kuitenkin ideana, että ohjaaja jäi suoran putken alkupäähän ja sieltä kauko-ohjaten koira mutkaputkeen. Kun piti mennä koiraa lähempänä olevaan päähän, jäi ohjaaja niin, ettei jalkoja näy putken takaa ja selkeä käännös + liikkeen suunanmuutos juuri oikeaan aikaan suhteessa koiran liikkeeseen. Kun taas koiran piti tulla ohjaajaa lähempänä olevaan putken päähän, tultiin odottamaan mutkaputken suulle niin, että koira näkee jalat. Ideana siis, että koira oppii hiljalleen: "kun jalat näkyy, tule kauempaan päähän, kun ne ei näy, mene ekana vastaan tulevaan päähän". Sitten suoraan putkeen mentäessä (9) taas piti oma liike ja ohjaus ajoittua juuri oikein siihen hetkeen kun koira putkien välistä näkee ohjaajan. Ääntä piti toki pitää koko ajan, että kääntyi oikeaan suuntaan putken 8 suulta. Miten yksinkertaista... Not! 

Putkikuvioista kuitenkin selvittiin ihan pikku kömmähdysten (mulla meni oikea ja vasen vaihteeksi sekaisin...) jälkeen tosi hienosti. Yllättävän selkeää oli koiralle, milloin pitää mennä mihinkin, kunhan vaan oma ohjaus oli kohdallaan! Sitten kyllä välillä sekoiltiin oikein huolella, mutta kun jätettiin homma hautumaan, niin lopuksi sujui taas hienosti. Putkien lisäksi ongelmallinen kohta oli hypyt 12-15. Ja siellä etenkin hyppy 14 kun sen jälkeen olisi pitänyt koira saada oikealle puolelle ja itse olin koko ajan noin sata vuotta myöhässä, niin eihän se onnistunut. Ei sitten millään, paitsi kerran varmaan säkällä. Mutta olipa hyvä treeni, ja Paso jaksoi tosi hienosti toistaa ja kuunnella ja tsempata!

Videolta varmaan näkee ja tajuaa paremmin, että miten toi kohta 12-15 piti ohjata, joten en edes yritä selittää takaakiertoja, valsseja, flippejä ja fläppejä tähän. ;)

Sunnuntaina (kun tuo treeni oli keskiviikkona) sitten lähdettiin Pason kanssa hallille treenaamaan ominemme. Mukana oli myös Pyry 10kk, joka ystävällisesti nukkui koko treenin ajan sekä Ronja 3v, jonka lahjoin namuilla ja kekseillä ja joka kannusti meitä kovasti: "Äiti, Paso on tosi pätevä. Äiti, koska menette ton keinulaudan, menkää keinulauta!" :D

Olin päättänyt harjoitella kaarteessa olevia hyppyjä (kun niistä mentiin sisärataa ohi mölleissä), pujottelua sekä Sannan treenin hyppykuviota, mikä oli jostain syystä minulle käsittämättömän vaikea. Edellisenä iltana vietin varmaan tunnin verran videoita tuijotellen ja tuntuu, että sitten vasta ymmärsin, mitä siinä ohjauskuviossa oikeastaan olisi pitänyt tehdä... No, parempi myöhään kuin ei silloinkaan! :D Lisäksi ajattelin ensimmäistä kertaa kokeilla vieheleikkikurssilla opittuja vieheleikkejä agipalkkauksessa.

Väsäilin tämmöisen radan (huom, numerot alkaa nollasta):

Kepeissä verkot sisäänmenossa ja ulostulossa. Bonuksena sain vielä kontaktiharjoitustakin, kun Aa sattui olemaan sopivalla paikalla. :) Ei menty tätä ihan kokonaisena, mutta pätkinä, ainakin: 0-8, 8-13, 12-17, 9-17... Ja mitenkä hienosti Paso tekikään töitä! Kaarrehypyissä ei mitään ongelmia, vaikka juoksin itse ihan suoraan, hienosti haki kauimmankin hypyn kun vähän työnsin kädellä. Pujotteli paria hassia lukuunottamatta kuin mikäkin, teki upeita kontakteja kovasta vauhdista. Ja tuo takaakierto-valssi-pyöritys-takaakierto-persjättö-systeemikuviokin onnistui kuin ei mitään! (eli jopa minä olin ilmeisesti ankaralla videoiden tuijotuksella onnistunut oppimaan jotain!). Hurjan tyytyväinen olin treeniin. Ja viehe toimi palkkauksessa paremmin kuin hyvin, eikä ollut varsineen ja naruineen ollenkaan hankala, niinkuin olin epäillyt. :) Erinomaisen onnistunut hyvän fiiliksen treeni siis!

Retkipäivä laavulla

Agiraportti Sannan valmennuksesta videoineen odottaa, mutta laitetaan nyt väliin tämmöinen kuvapäivitys, ettei ihan aksaamiseksi mene koko blogi.

Ystäväni Marita kutsui meitä laavuretkelle ja mehän lähdettiin, kun luvassa kerran oli kuumaa kaakaota. (Bonuksena saimme huomata herkuttelevamme myös vaahtokarkeilla ja tuoreilla croisanteilla, makkarat tuotiin sentään itse..) 

Olenkohan muistanut viime aikoina hehkutaa meidän lenkkimaastoja? No jos en, niin hehkutanpa (taas!). Ensinnäkin ainakin viimeisen kolme viikkoa lenkkeillyt niin, että joka ikinen päivä olen mennyt eri lenkin. Ei pääse tylsyys iskemään, kun vaihtoehtoja löytyy näin mahtavasti! Ja toisekseen, meillä on ihan upeita paikkoja vain kivenheiton päässä kotiportilta. Niinkun nyt tämäkin laavu, 15min kävely kotoa:

Aika mageeta, eikös?! Lisäksi laavulla on valmiina kuivat polttopuut ja ritilät ja tikut makkaran (ja vaahtokarkin) paistoon! Ei siis tarvita mukaan kuin omat eväät ja tulitikut!

Emme antaneet pikku sateenkaan haitata, vaan suuntasimme siis retkelle. Nämä kaverukset nyt eivät yleensäkään paljon houkutteluja metsäretkille kaipaa. :)

Kun saavuimme laavulle, tuli paloi jo nuotiossa ja Pasoa odotti tyttöystävä Rizi:

Alkujuoksentelujen jälkeen piti alkaa mittailla kummalla on suurempi suu... ;)

 "Miksi ne rähisee toisilleen?" kysyi Ronja, mutta ihan ystävällismielistä mittailua tämä oli koko ajan. Rizi ei olisi viitsinyt koko ajan juoksennella ympäri mättäikköä, joten Pason oli tyytyminen painimisnahjaamiseen, vaikka se yrittikin kimeästi haukkua ja saada kaveria liikkeelle.

Tää huilais nyt tässä, tuumaa Rizi.

Sivumennen sanoen, koira olivat muuten tämän retken jälkeen melkoisen mutaisia... Paso oli niin märkä ja kuumissaan, että koleassa ilmassa siitä näkyi, kun höyry nousi. Rizi taas oli lopulta lähes saman värinen kun Pasokin... No, onneksi se meni Maritalle, eikä tullut meille pestäväksi. ;)

Eväsaika - koirillekin paistettiin tietenkin oma makkara.

Ronja olisi halunnut lähteä heti seuraavana aamuna uudelle laavuretkelle. Ei lähdetty, mutta uudestaan kyllä mennään ihan varmasti, kunhan nyt savunhaju vähän vaatteista ensin hälvenee. ;) Kiitos Maritalle mukaan houkuttelusta ja tietenkin herkuista!

 Tullaan vaan, mulla olikin tosi hauskaa!!

Kisakokemusta kartuttamassa

Tiistaina oli valinnan paikka. Agitreenit vai möllikisat?? Päätin raskain mielin raaskia jättää treenit väliin ja lähteä möllikisoihin, koska kisakokemusta tarvitaan ja möllikisoja on tällä nurkkakunnalla harmillisen harvoin. Yksissä oman seuran mölleissähän kävimme kesällä, mutta niistä tuskin suurta kisakokemusta karttui, omalla kentällä kun oltiin ja paikalla oli vain kourallinen väkeä, nekin suurin osa tuttuja. Naapuriseuran hallilla oli kuitenkin tiistai-iltana ihan toinen meininki. Haukkuvia, leikkiviä, treenaavia vieraita koiria, paljon ihmisiä, vilinää ja vilskettä. Ja kirsikkana kakun päällä melkoisen kova sade rummuttamassa hallin peltikattoon. Suorastaan urheilujuhlan tuntua siis! :D Ja niinhän siinä kävi, että Paso-poikaa rupesi jännittämään tämä kisadebyytti... Voi pientä. ;)

Möllien rata näytti tältä:

Jätin Pason lähtöön ja meni 2 ja 3 - hyppyjen välimaastoon kutsumaan sitä mukaan. Kun käännyin katsomaan, se haisteli maata ja jouduin jonkun aikaa odottelemaan, että se vilkaisi minuun. Ja kun sitten kutsuin, se juoksikin molempien hyppyjen ohi suoraan mun kylkeen kiinni! ... ja minä kun pelkäsin että se kontakteja rakastavana bongaa A-esteen ja huitaisee sinne... Mutta lasta jännittikin niin, että tuli äiteetä ikävä! :D No, uusi lähtö ja otin sen mukaan jo yhden hypyn takaa ja nyt päästiin hienosti radalle. Vitoselle vastakäännös toimi tosi hienosti ja puomin kontakti täydellisesti. 7, 8, 9 - kaarteessa ilmeisesti oikaisin itse liikaa kaarretta ja Paso ohitti keskimmäisen hypyn sisäkautta. Tällaisia pitäisi treenata, se ei kauhean hyvin hae hyppyjä muutenkaan, ja kaarteessa se tahtoo oikoa. En jäänyt kuitenkaan korjaamaan, kun oli hyvä meno päällä ja virhe minun. Putkeen Paso hujahti hurjaa vauhtia enkä sitten kerennyt tekemään seuraavalle hypylle minkäänlaista ohjausta, joten Paso ehti vilahtaa hypyn 11 ja putken välistä. Jatkoimme siis Aalle (upeat kontaktit taas!) ja suoraan maaliin. 

Sanna oli katselemassa ja saatiin heti kommenttia radan jälkeen. Hänhän sen sanoi, että Pasoa selvästi jännitti ja siitä johtui virheet. Itse en varmaan olisi hoksannut edes ajatella heti moista! Hän myös kehotti ehdottomasti menemään vielä kilpailevienkin radalle, jotta saadaan sitä kisakokemusta, joten ei muuta kun härkää sarvista... Rata näytti tältä:

 Alussa ei mitään ongelmia, kontakti taas tosi hienosti ja luvalla eteenpäin. Ei edes vilkaissut putken väärää päätä vaikka veinkin vasemmalta puolelta. Sitten olikin edessä kepit ja pujotteluahan Paso ei vielä osaa. Hauskasti se selvästi hidasti vauhtia ja tähtäili, että "aha, tossa on noi tommoiset, näitä on nähty ennenkin..." mutta vauhti vei voiton ja se hujahti yhdestä välistä "sisään" ja jostain toisesta myöhemmin "ulos" ja siinä oli tällä kertaa sen käsitys pujottelusta! :D En kyllä sille keppejä ollenkaan käskyttänytkään enkä edes odottanut että se niitä tekee, kunhan jatkoimme suoraan eteenpäin. 6- ja 7-hyppyjen välissä olin ongelmissa, kun väli oli niin pitkä ja en ehtinyt ajoissa kunnolla ohjaamaan, joten Paso tuli välistä väärälle puolelle. Korjasin, mutta taas 9-hypyllä jäi takaakierto tekemättä, kun en vaan jotenkin kerennyt tai osannut sinne kunnolla viedä. Paso lähti kyllä suorittamaan, mutta kääntyikin kesken pois. Uusi lähetys hypylle ja päästiin eteenpäin kympin kautta kohti puomia. Ja vielä yksi tosi hieno kontakti, olisi tehnyt kamalasti mieli palkata, mutta lihapullat oli vetskarin takana enkä tiedä olisko siitä tullut sanomistakin. ;) Loppukuviot mentiinkin sitten riemukkaalla vauhdilla. Paljon rennompi suoritus Pasolta jo! :) Sannan pikapalautteen mukaan mun ohjaukset jää kesken, ja siksi etenkin takaakierroissa Paso pyörtääkin ympäri. Eli huolellisuutta ja malttia ohjaukseen!

Saatiinpahan nyt kuitenkin kisadebyytti tehtyä, kuukauden päästä on uudet möllit tiedossa, joten sinne sitten taas tähtäämme. Ja kunhan pujottelu saadaan kuntoon, niin virallisiinkin. :)

Agirästejä

Pari viimeisintä aksatreenikertaa on jäänyt kiireiden takia raportoimatta...

Viimeinen ulkokenttäkerta tehtiin viime viikolla omaa treeniä. Olin Pason kanssa yksikseni kentällä, tarkoituksena harjoitella Sannan valkussa opeteltua suhinahidastusta sekä niitä hitsin hankalia välistävetoja. Sekä pujottelua. Rakensin tämmöisen radan:

Numeroilla eka harjoitus ja kirjaimilla toinen. Lisäksi mentiin jotain kolmatta kuviota missä tuli kepit toiseen suuntaan ja jotain hyppyjä sinne tänne ja keppejä takas, mutta sitä en kyllä muista enää...

Suhina toimi ihan hirveän hienosti, kunhan osasin ajoittaa sen oikein ja muistin ohjata koiranpuoleisella kädellä hypylle. Vastakkaisella ohjaten Paso jätti hypyn hyppäämättä ja kääntyi sen edestä. Nyt ei ollutkaan oikeastaan mitään ongelmia välistävedoissakaan ja kakkoshypyllekin tultiin ihan siivekkeitä nuollen. :) Eikä rimatkaan tipahdelleet, vaikka maksikorkeudessa olivatkin! Haastavin kohta oli kirjainradan D-E väli, jossa minun piti olla tosi tarkkana rytmityksen kanssa, että D-rima ei tippunut ja että kuitenkin sain jarrutettua tarpeeksi ja pois koiran alta ja ehdittyä kuitenkin tönäisemään takaakiertoon. Mutta onnistui sekin pari kertaa oikein mallikkaasti! :) Pujotteluissa nou problemos neljällä verkolla. Mielettömän hyvä mieli oli tämän treenin jälkeen ja olin tosi tyytyväinen että jaksoin heti aamusta ajaa kentälle ja roudata esteet yksikseni kontista ja takaisin konttiin. Kyllä kannatti! 

Tällä viikolla Johanna-ihanainen tuli mun mukaan hallille koutsaamaan ja viihdyttämään Tappitiimiä. Hallilla oli valmiina tämmöinen rata, ja päätimme käyttää sitä niin säästyimme rakentelun vaivalta, treeni kun tuli vähän extempore eikä mitään erityistä ollut valmiina mietittynä. Olin vaan ajatellut, että kontakteja ja puojottelua olisi hyvä tehdä.

Onneksi Johanna olikin mukana, sillä yksin en olisi selvinnyt. Tai edes keksinyt kaikkiin kohtiin mitään järkevää... Kakkoselle takaakierrätys + valssi, lähetys putkeen ja sitten piti JUOSTA (Johanna huusi aika kovaa pari kertaa... ;) "JUOKSE!!!" ) että ehdin kipaista vitoselle pakkovalssaamaan. Onneksi Paso irtoaa putkeen älyttömän hyvin, silti tuli melkoinen hoppu. Mutta kun heti lähdin enkä jäänyt haaveilemaan niin ehdin ja meni tosi sujuvasti. Putki oli enemmän ja useammilla mutkilla, FlexiTrack ei vaan annan putkia sillai taivutella. Mutta Paso ehtii mutkikkaankin putken nopeammin kuin minä vastaavan matkan suoraan juosten. Renkaalla oltiin käytännössä yhtä aikaa, Pasolla vauhtia noin seitsemän miljoonaa. Altahan se sukelsi. Rengasta on tehty tosi vähän, joten se ei selkeästikään ole vielä mitenkään varma este. Kokeilin siinä sitten vähän eri käskyjäkin että millä menis parhaiten, mutta pitäydyn kuitenkin siinä omassa "rrrrengas"-käskyssä. Yksittäisenä harjoiteltiin sitten aika monta kertaa pallopalkalla ja kun alkoi näyttää että nyt muistui taas mieleen, otettiin putken kautta, mutta sittenpä ei osannutkaan taas enää. Sitten alkoi tuntua, että nyt on koiralla liikaa kierroksia selkeään ajatteluun ja mua alkaa ärsyttää kohta, joten vein Pason autoon vähän rauhoittumaan ja itse myös vedin henkeä ja koitin meditoida. Ja sittenhän se jo taas sujuikin. Pari kertaa vielä kerrattiin yksittäisenä ja sitten putken kautta ja hyvällä palkalla kun meni oikein. :) Pitää tätäkin treenata! 

Kepit upeasti, melko pimeään putkikulmaan pituuden kautta lähetyksessä ei mitään valittamista ja 11 jaakotellen. Mutta KAS! Paso ei enää yhtäkkiä osannutkaan kontaktia?!? Kun lätkää / nakkia ei ollut näkyvissä, se pysähtyi puomille kuin seinään ja kääntyi ympäri katsomaan mua. *huoh* No, pitkällisten yritysten, pienten kovistelujenkin ja valtavan kannustuksen jälkeen alkoi homma taas skulata. Pitää kyllä nyt kovasti näitäkin treenata ja nimenomaan niin, että mitään targetia ei ole näkyvissä ja silti sinne on mentävä perille asti!

Loppukuvioissa ei ongelmia, mutta tiedetäänpähän taas mitä harjoitella...

Näiden treenien lisäksi on treenailtu pujottelua jokunen kerta viikossa erillisenä. Tällä hetkellä parhaimmillaan Paso on pujotellut koko kepit vain kahdella verkolla, alussa ja lopussa!! :) Toki pujottelu silloin vähän hidastuu vielä, mutta kyllä se nyt on hoksannut kupletin juonen selkeästi. Tämän viikon treenissä kun kepit oli radan osana, laitoin tarkoituksella neljä verkkoa, että saadaan taas vauhtia ja varmuutta. Lisäksi upeina agiuutisina kerrottakoon, että Johanna jatkaa meidän henkivalmentajana ja Sannan treenejä on luvassa nyt syksyllä huomattavasti useammin kuin tähän asti! Mahtavaa. Nyt on into päällä! :)

Yökyläilyä ja tutkimuksia

Meille sattui kaksi viikonloppureissua peräkkäisille viikonlopuille, joten Paso pääsi taas yökyläilemään tyttöjen luokse. Tällä kertaa osoitteena oli tappilandia Johannan luona ja tyttökavereina Molly ja Peetu. Johannalta tuli tämmöinen viikonloppuraportti, jonka hänen luvallaan julkaisen:

No se oli siis mulla tallilla mukana ja huomasin siellä kyllä että närkki heinää, mutta että noin paljo... [että oksensi] Paskaa veteli kanssa antaumuksella kunnes kielsin.. Sitte se murjotti. :D Aamuyöstä heräsin kun kaveri oli kammennut itsensä Peetun paikalle mun viereen. Peetu oli mennyt lattialle omaan petiinsä. Oli aika lämmin...

Eilen illalla sain murhaavia katseita kun pötköille napsahti iltaruuaksi siankylkirustot ja Pasolle annoin oman nappulakupin. Sun olis pitäny nähdä sen ilme... :D Ei sitte oma ruoka kamalasti maistunu.

Ja Peetun kanssa olivat iltapissalla oikein äly ja väläys.. Peetu meni ensin ulos ja Paso perässä. Peetu kävi pissalla tuli rapulle ja Paso oli sillä aikaa Peetun huomaamatta ehtiny kiertää kukkapuskien takaa toiselle puolen. Peetulle tuli kamala paniikki kun siellä pimeydessä vaani joku hurja peto ihan väärällä puolen kukkapuskia. Tästä seurasi kamala paniikkihaukku, jolloin Paso salamana sieltä pimeydestä myös rapulle tähyämään sitä kamalaa petoa mille Peetu huusi.. :D Siinä ne molemmat sitte tähysi ja puffasi pimeyteen ja mie meinasin pissata housuun, oikee viisaat! :D

Että kivasti on Pasolla mennyt kyläilyt taas... xD

Eilen Paso kävi antamassa panoksensa tieteen hyväksi verinäytteen muodossa, kun osallistuttiin Hannes Lohen geenitutkimukseen. Samalla Pasolta tarkastettiin polvet (0/0) ja silmät (terveet). Puhtain paperein siis kotiin! :) Paso oli omasta mielestään vähintäänkin kaikkensa antanut moisen koettelemuksen jälkeen, kun tuli pakettikin kinttuun. Piti oikein kinkata kolmella jalalla, kun eihän laastaroidulla tassulla toki voinut astua maahan ja itse asiassa varmuuden vuoksi piti ontua myös saman puolen takajalkaa... :D