maanantai 24. helmikuuta 2014

Rallykuume nousee

Ystäväni Jaana ystävällisesti kutsui meidätkin heidän jo jonkun aikaa pyörineeseen epäviralliseen rallytoko-ryhmään treenailemaan. Ketään varsinaista vetäjää ryhmällä ei ole, vaan porukassa tehdään ja treenaillaan. Kivempaahan se välillä on seurassa touhuta, kuin aina yksikseen. Ja saahan siinä sitten ideoita, että mitä seuraavaksi harjoitella. Lisäksi etenkin Pasolle tekee tosi hyvää tehdä töitä samassa hallissa muiden kanssa, paranee häiriönsieto samalla. :)

Itseksemme ollaan nyt viime aikoina vähän ralleiltu ja osataan aika hyvin jo ne muutamat temput mitä on harjoiteltu:

 Ohjaaja ja koira kääntyvät täyskäännöksen toisistaan poispäin.
Seuraamispuoli vaihtuu. Tää on nykyään Pasosta niin hauskaa, että se meinaa ratketa liitoksistaan valkovuokkohommissa! :D




 Eteen tuleminen olikin yllättävän haasteellinen opettaa ja vieläkin on vähän epämääräistä välillä eikä Paso tahdo tulla suoraan taikka sitten se jää kauas. Mutta aika hyvin tämäkin on hallinnassa! Peruuttelu tuntuu aina parantavan ja tiivistävän eteentuloa, vaikka ensimmäinen eteentulo olisikin ollut väljä tai vino...




Lisäksi tietenkin on kaikenlaisia käännöksiä eri suuntiin ja suoraankin seuraamista hitaammin ja nopeammin. Eli ihan perus seuraamistreeniä. Pason seuraaminen onkin parantunut ihan huomattavasti nyt ralleilun myötä! :) Ja ehkä se on haudutellut asiaa muutenkin, kun tokoahan ei olla tehty pitkään pitkään aikaan ollenkaan. Rally-tokossahan ainakaan alokasluokassa seuraamisessa ei vaadita katsekontaktia, vaan riittää että koira kulkee mukana hihnan kiristymättä, mutta me nyt ollaan saman tien treenailtu vähän enemmän tokomaista seuraamista, kun siihen pohjat on kuitenkin aikanaan rakennettu. :)

Nyt sitten lauantain treeneissä uutena tuli erilaisia törppöjen kiertelyitä. Periaatteessa ihan seuraamistahan nämäkin ovat, mutta onpahan ohjaajalla päänvaivaa, kun miettii mitä kautta minkäkin tötterön kiertää. ;) Paso ei tötteröistä sen suuremmin kuin kylteistäkään piitannut yhtään mitään, mikä onkin hyvä, koska kylttejä ei saisi koskea tai haistella.




Tehtiin myös joitakin paikallaolotreenejä, jotka ovat tokon jähmeään paikallamakuuseen verrattuna hauskan vaihtelevia:
Koira istuu perusasentoon. Koira käsketään maahan...

Nämä edellä mainitut kaikki kuviot sujuivat Pasolta tosi hienosti. Okei, mulla oli koko ajan palkka kädessä ja palkkasinkin sitä aika ruhtinaallisesti, mutta kuitenkin! Se keskittyi upeasti eikä vilkuillut yhtään toisia koirakoita, vaikka välillä oltiin tosi lähekkäin toisten kanssa. Pason keskittyminen ei herpaantunut tippaakaan, vaikka pieni westie tuli ihan iholle ärhentelemään. Mun hiano miäs! :) Nopeasti se kyllä väsähti. Tuli selvä aivoväsymys, ei ole lapsiparka tottunut moiseen ajatustyöhön ja pitkäkestoiseen keskittymiseen! :D Agility on kuitenkin melko erilaista, nopeampitempoista ja tehdään ajallisesti lyhyempiä pätkiä kunnes taas pallo lentää palkaksi...

Seuravaaksi harjoitteluohjelmistoon otetaan nämä kaksi temppua:

Tähän pitää varmaan keksiä joku muu käsky, kuin "sivu" jolla Paso tulee suoraan sivulle... Siis joku, jolla se älyää mennä mun selän takaa. En sitten tiedä, voisiko se olla "takaa", vai haittaako että se on jo agilityssä käytössä oleva käsky. Sanan vaan pitäisi olla sen verran looginen, että minäkin sen muistaisin... Toisaalta, kyllä Paso varmaan ihan selkeästi älyää milloin ollaan agikentällä ja milloin tehdään muuta? No, mietintämyssyyn tämä käskyasia.

Ja vähän samaa sarjaa tämä "vanhanaikainen" täyskäännös, jossa koira kiertää ohjaajan selän takaa. Eli ohjaaja kääntyy vasemmalle, koira oikealle. Tähän passaisi se sama käsky varmaan, kuin edelliseen. Eli joku sana, jolla kerrotaan, että nyt passais kiertää mun selän takaa.



Pienen aivojentuulettelutauon jälkeen tehtiin vielä kokonainen alokasluokan Rally-tokorata, jossa oli muistaakseni ehkä 16 kylttiä. Aika hauskaa touhua oikeastaan! Oikeassa kisassahan rataan saa tutustua ruhtinaalliset 15 minuuttia ja tutustumisessa on tuomari mukana, jolta voi vielä kysyä tarkennuksia liikkeisiin ja miten mennään ja tehdään. Mutta sitten itse suorituksessa pitäisi reitti muistaa ja kylttien oikea järjestys, sekä mitä missäkin pitää tehdä. Tai no, lukeehan se siellä kylteissä, mutta ei se aina kisajännityksessä ole niin selvää että muistaa edes omaa nimeään saati mitään haastavampaa... ;) nimim. tokokokeessa liikkeenohjaajan käskyllä "jätä koira" hihkaisin iloisesti "seuraa!" No ihme homma että nolla napsahti siitä liikkeestä... :D

Tätä lajia taatusti treenaillaan jatkossakin, keväälle olisi mahdollisesti koulutustakin tiedossa ja toukokuussahan lajista tulee ihan virallinenkin koelaji kennelliiton alaisuuteen! Eli ihan ajan hermolla ollaan tässä. :)

Kylttien kuvat lainattu Rally-tokoyhdistyksen sivuilta.

torstai 20. helmikuuta 2014

Ex-tempore-rallya

Onni on lumikökkäreillä palkkautuva koira, niin voi pitää improvisoidut rallytokotreenit samalla kun ulkoilee lasten kanssa, vaikka ei olis älynnyt ottaa nameja mukaan. :)

Kuvat tämän talven ainoalta jäälenkiltä viime sunnuntailta.

Osataan me jo muutama temppu ihan kohtuullisesti. Kierrokset vaan tahtoo koiralla nousta ja alkaa haukahdella... No, parempi niin, kuin etyä pitäis perässä hinata.

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Wessmanin Walmennuksessa

Saatiin kuin saatiinkin taas peruutuspaikka Sami Wessmanin valmennukseen. Ja hyvä oli kun saatiin, koska aihe oli kuin meille räätälöity: valssaus. :D Ratapiirrosta katsottuani meinasin kyllä hetken jo sittenkin tekeytyä sairaaksi tai jotain. ;) 28 esteen rata, jossa piti noin ensivilkaisulta tehdä noin 30 valssia... Ja minulla kun menee pää pyörryksiin yleensä jo yhdestäkin. Ja treenaaminen viime viikkoina oli jäänyt luvattoman vähälle flunssailun ja ajanpuutteen takia.

No mutta härkää sarvista. Tässä ratapiirros:
(rata oli aavistuksen tiiviimpi, kuin piirroksessa, koska ahdas halli)


Rataantutustumisen jälkeen rata vaikutti lopulta kuitenkin ihan kivalta ja juostavalta ja olikin sitä. :) Kahdessa pätkässä treenattiin ja itse sai valita kiinnostavimmalta vaikuttavan kohdan mistä halusi aloittaa ja siitä sitten edettiin sen mukaan miten edettiin..
Minä halusin tehdä ensin alun 1-9 ihan vaan siksi, että se oli melko suoraviivainen ja iisin oloinen ja halusin että Paso saa ensin ihan vaan vähän päästellä suurimmat höyryt pois ja pitää hauskaa. Ja niin se tekikin. Mentiin kerran. 2-hypylle tuli vähän pitkä hyppy ja kaarros, korjattiin sitä (niisto ei ole Pasolle kovin tuttu ohjaus etenkään tälläisessä kohtaa, joten vähän tarvittiin kertausta) ja sitten Sami sanoikin, että "näytti niin helpolta, et menkääs kerran vielä ja tonne 13 esteelle asti." No mehän mentiin ja hyvin meni sekin, paitsi renkaan jälkeen tuli pitkä kaarros koska saatoin turhan pitkälle ja sitten vähän meinasin eksyä kartalta ja tuli kaarroksia 11-12 välillekin. Korjattiin sekin yhdellä uusintaotolla. Eihän siinä mitään ollutkaan, kun vaan muistin ohjata enkä lähettää koiraa tyyliin "herran haltuun, kyllä se sieltä takasin joskus tulee". :D
Sitten siirryttiin valitsemaani varsinaiseen harjoituskohtaan, joka oli radan haastavin ja tiukin paikka, etenkin nopealle maksille. Eli 19-23. No aloitettiin kyllä 15 putkesta (ja sitten 17-hypyltä), että saatiin kunnon vauhti pituudelle.
17 jaakotus, sitten lähetys eteen kohti pituutta. Itse jäin 20-hypyn taakse ottamaan vastaan vähän puolivalssityyppisellä ratkaisulla, siitä takaakierto + persjättö (=saksalainen, eiks niin?) 21-hypylle ja valssilla putkeen. No sehän meni ihan ok. Selvittiin esteet oikeassa järjestyksessä, mut vähän siinä oli just semmoista selviytymisen makua ja olin koko ajan pikkuisen myöhässä minkä takia Paso teki turhia kaarroksia ja jouduin koko ajan kaivamaan sitä vähän seläntakaa oikeaan suuntaan. Korjattiin 20-hypylle parempi merkkaus + päällejuoksu, eli en kääntänyt rintamasuuntaa ollenkaan vaan oli koko ajan tissit menosuuntaan ja vaan vastakkaisella merkkasin hypyn. Näin olin paremmin ajoissa ohjaamassa takaakiertoa ja pois koiran reitiltä ja Paso tuli nopeammin ja pienemmillä kaarteilla. Sitten saksalaisen suuntaa vähän korjattiin että Pasolla oli enemmän tilaa hypätä just oikeaan suuntaan kohti 22-estettä ja mulla toisaalta enemmän aikaa ja paremmat asemat tehdä valssi ajoissa valmiiksi. Ja sehän oli siinä! Homma toimi kun junan vessa. :) Tässä kohdin pidettiin tauko, koska Pasolla tuli turkissaan kuuma ja hiki eikä se enää jaksanut edetä ja irrota pituudelle, vaan kaartoi aina edestä pois. Tarvittiin jo Sami pallon kanssa "syötiksi" että se eteni normaalisti, ja sittenpä ei tietenkään enää saatu realistista ohjausta 20-hypylle, koska Paso pysähtyi Samia tervehtimään pituuden taakse. :D Tehtiin sitten vaan muutama etenemisharjoitus pituudelle pallopalkalla ja hyvillä mielin tauolle vilvoittelemaan ja ottamaan huikkaa.


Tauon jälkeen päätettiin ottaa samaan kohtaan vähän toisenlainen ohjauskuvio. Eli autoin pituudelle vähän pidemmälle juoksemalla 20-hypyn toiselle puolelle, jonne valssi. Sitten heti perään toinen valssi ja 21-hypylle edelleen saksalainen (siihenkin olisi VOINUT tehdä valssin, mutta ei nyt alettu liioitella sentään...) ja sitten se viimeinen valssi kohti putkea. Ja hitto ku meni hienosti! Mun valssit oli ajoissa valmiita ja meni oikeaan suuntaan. Tiesin koko ajan mitä tehdään ja minne mennään seuraavaksi. Koira tuli upeilla pienillä käännöksillä just sinne minne pitikin! Wau! Harvoin (no ok, ei koskaan) olen kuullut kehuja tekemistäni valsseista ja vieläpä noin vaikeassa paikassa, missä piti tehdä monta peräkkäin! Olin niin ylpee. :) Tehtiin sama uudestaan ja jatkettiin rata loppuun asti. Ehdin jopa viimeiseen valssiin 27-28 hyppyjen väliin hienosti, vaikka olin sitä vähän epäillyt.
Itse olisin ollut valmis vaikka lopettamaan siihen ja ollut tosi tyytyväinen meidän suoritukseen, mutta Sami ilmoitti että "Tuolla on ykkönen, tuolla on 28, ala suorittaa." :D No, mikäs siinä sitten auttoi... Vitsit että oli SIISTIÄ! (hylky tuli hypyllä 24, josta Paso meni ohitse koska mulla ei enää kulkenu henki eikä jalat ja upposin jotenki sinne hallin pehmeään hiekkaan ja hukkasin koko koiran xD ) 


Jaana halusi tietää kuinka sen tein:
2- niisto, mutta niin että lähdin liikkeelle hypyn "koiran" puolelta ja kävin vain niistolla merkkaamassa, jolloin mun liike tehokkaammin käänsi Pason. Siitä vaan peruskäännöksellä ja takaa-käskyllä 3 ja sitten vaan putkeen lähetys. 6-taakse valssi Pason viilettäessä putkesta ja 7-hypylle jaakotus hyvissä ajoin ja taas vaan päästin koiran kohti putkea. Renkaalle lähetys jo putken suulta ja saman tien kääntämään ja vastakkaisella 11-hypyn merkkaus (jäin siis hyppyjen ja 9-putken väliin) ja liikettä kohti 13 putken suuta. Taas sai antaa koiran vaan mennä kohti putkea. 14-hypyn pyöritin "alakautta" valssilla ja putkelle persjättö niin, että olin 16-hypyn takana jo menossa kohti 17 kun Paso tuli putkesta. Taas jaakotus hyvissä ajoin 17-hypylle ja reippaasti kohti pituutta. Sinne sitten 20-21 ne valssi + valssi + saksalainen - kuviot mitkä oli harjoiteltu ja valssilla putkeen. Putken suulta sitten PITI poimia koira mukaan ja selkeästi ohjata 24 hypylle, mutta se jäi sitten tekemättä, Paso suhahti putkesta ainakin 4 metriä suoraan ja auttamatta ohi seuraavan hypyn, mutta en viitsinyt siitä välittää vaan jatkettiinhyvällä meiningillä maaliin. Putkelle taas persjättö ja 27-28 valssi. 


Lopuksi vielä harjoiteltiin pari kertaa tuo putkesta 23 koiran mukaan poimiminen. Tosi tarkkana sain olla, että ohjaava käsi kävi putken suulla "näytillä" jotta Paso todella kääntyi putken jälkeen. Ja napakka putkijarru mukaan, niin hyvä tuli. Sitten kun vielä sain oman liikkeen selkeästi oikeaan suuntaan, päästiin vielä viimeiseen putkeen oikeaan päähän kaikkien hyppyjen kautta. 

Kyllä oli (ja on vieläkin!) hyvä mieli noin onnistuneen treenin jälkeen. Kehuja on aina kiva saada, ja erityisesti silloin, kun niitä antaa arvostettu valmentaja, ne lämmittävät mieltä pitkään. Meidän rata oli kuulemma mallisuoritus. :) Pasokin sai taas ylistystä kuinka kiltti ja kuuliainen ja taitava se on. Ja niinhän se onkin. <3 Mun karvahirviö.

lauantai 1. helmikuuta 2014