Juhannuspalloilua

Juhannuksen kunniaksi Paso sai tänään ihan oman futiksen. Ja tehdäänpä nyt sitten jalkapallopäivitys, kun kerran on MM-kisat ja kaikkea. :D

Pelattaiskos palloa?

No mikäs siinä!!

Uudestaan!

Ai kuinka niin futista ei pelata näin??

Korjatulla pallolla on taas hyvä pelata!

Eikö tämä ole jo keltaisen kortin paikka??

Mutta kun mulla on toooosi hauskaa! 

My job here is done...

Hirmuisen leppoisaa juhannusta kaikille blogin lukijoille toivottaa Paso ja palveluskunta!

No mutta vau!

Ekat kolmosten kisat ja me justiin nolla!!! Olen niin iloinen ja tyytyväinen meidän suoritukseen, että olen ihan sanaton. :) Tekee vaan mieli kirjoittaa hymyjä tähän. :) :)

... ja meinasin vielä jättää menemättä koko kisoihin, kun jotenkin tuntui hankalalta lähteminen ja olis ollut luonnetestipaikkakin ja möllikisat ja kaikkea. Onneksi en jättänyt. Ja onneksi korvaamaton Johanna oli mukana koutsaamassa ja kannustamassa.

Tuomarin oli Marja Lahikainen ja radat olivat... konstikkaat. Mutta hauskat. Enkä nyt kolmosista enää mitään kovin iisiä menoa odottanutkaan. Sitä en kyllä tullut ajatelleeksi, että näin SM-kisojen "aattona" saattaa ehkä olla vähän ekstrahaastetta radoissa. ;) Mutta hei - me selvittiin ja oli hauskaa!

Ekana oli agilityrata: (ratapiirrokset on nyt ehkä aika vahvasti sinnepäin... En ehtinyt ottaa kuvia seinällä olleista oikeista piirroksista kun ne olikin sieltä sitten jo napsaistu parempaan talteen...)

[muoks: kuvat alkuperäisistä ratapiirroksista Metelimäessä]

Siinä ei oikein päästy rytmiin missään vaiheessa kiinni ja meni vähän hurlumheiksi. :D Alussa jo vitonen koiraan koskemisesta, kun sössin pakkovalssin ja vähän törmättiin Pason kanssa ja tavallaan ehkä vähän tuuppasin sen hypyn ylitse. ;) Mutta se radan haastavin (ja parhaiten suunniteltu) kohta (8-10) meni hienosti! Hylky vaan oli jo alla kun huitaisin huolimattomasti Pason liian laajalle kaarteelle ja väärälle hypylle (seiskalta suoraan ysille). Sitten vaikeiden kiemuroiden jälkeen oli pitkä suorahko rallattelu kohti A-estettä ja lähdin sinne innostuksissani kirmaamaan. Ihan turhaan. Olisi pitänyt malttaa odottaa koiraa ja antaa sen mennä edellä ja katsoa että se kääntyy oikealle linjalle 12-hypyn jälkeen. No eihän se kääntynyt, ohi 13-hypystä ja Aan sijasta putkeen, koska mun rintamasuunta ja juoksulinja vei suoraan sinne ja vielä juoksin kovaa vauhtia, mikä saa Pason etenemään lujaa... Lopussa vielä 18-hypyn ohitus kun jätin ohjaamatta, mutta upea keppien sisäänmeno ja hieno pujottelu josta hyvä palkka loppuun ja hyvillä mielin pois radalta. :)

Paso ja pötköt paksissa passissa. :D

Hyppyrata oli hyvin samanhenkinen kuin agilityrata:

Alussa pääsin heti korjaamaan pakkovalssimokan, kun alku oli ihan samanlainen. Paso lähti keppien sijasta hakeutumaan okserille, mutta kun (kerrankin) maltoin odottaa ja vain sinnikkäästi jatkaa ohjausta kepeille, se löysi kuin löysikin oikein sisään! :) Hyppy + okseri - suoralle lähti irtoamaan hienosti ja löysi pimeän putkenpään. Leieröinti-tyyppinen ohjaus oli tässä meille ihan ehdottomasti parempi ratkaisu kuin kilpajuoksu kohti putkenpäätä valssiin tai persjättöön ja Paso kääntyi hienosti pienellä tiellä oikaan putkeen. Radan takaosassa saikin taas vääntää, kääntää ja tehdä takaakiertoja ja olla muutenkin tarkkana. Ensimmäiseen takaakiertoon (10) Paso lähti jostain syystä kamalan kauas hakemaan jotain muuta estettä, mutta kun ei siellä mitään ollut, palasi kyllä taas mun mukaan. Nyt en toistanut ensimmäisen radan virhettä ja lepattanut käsi ojossa, joten ansahyppy (13 väärään suuntaan) jäi ottamatta. Samoin nyt olin tarkempana alkavalla hyppysuoralla, jossa esteet kuitenkaan eivät taaskaan olleet aivan linjassa ja Paso otti kuin ottikin kaikki hypyt, vaikka meinasi ensin ajautua ulkokautta 14 ohi. Loppu olikin hauskaa putkesta putkeen rallattelua. 

JA NOLLALLA MAALIIN!!! :)

Kolmanneksi tultiin. Neljän metrin etenemällä, ajalla -3,78. Ei paha ensimmäisiksi kolmosen kisoiksi! :)

Wessmann

- Kivaa oli.
- Opittiin uutta.
- Kerrattiin sellaista, mikä pitäis jo osata.
- Takaakierrossa lisää rohkeutta lähettää koira kauempaa! Ei ole tarvetta mennä itse näyttämään kierrettävää siivekettä ja jos menee, ei ehdi seuraaviin ohjauksiin jossain kolmen tai viiden esteen päässä.
- Kun tekee takaakierrolle lähetyksen fiksusti ja ajoissa, saa tehtyä mageita saksalaisia. :)
- Paso kääntyy suorien putkien jälkeen itse asiassa aika vahvasti kohti ohjaajaa -> tarkkana sellaisissa kohdissa, missä vaadittaisiin eteenpäin jatkamista.
- Radalla on magneetteja. Koiraa vetää puoleensa ohjaaja ja ohjaajaa kentän keskiosa. Mutta aina ei ole fiksuinta pyrkiä sinne sisäkaarteeseen itse, juurikin siksi että silloin saattaa vetää koiran väärään paikkaan päinvastaisista ohjausyrityksistä huolimatta.
- Ehdin kuin ehdinkin kuuden esteen loppusuoralla ihan hienosti ja jopa koiran edelle.
- Kontaktitreenissä olen tehnyt oikeita asioita ja jatketaan yhtä tarkalla linjalla! On-off tehdään ETEENPÄIN, ei minua kohti kääntyen vaikka irtoaisinkin sivusuunnassa. Tässä meille kesätreenattava ja vahvistettava juttu! :)

Rata oli tämmöinen:

Minulle ehkä haastavimmat kohdat oli kepeille vienti (kun yritin olla "sisäpuolella" niin joko hätäilemällä työnsin Pason toiseen väliin tai sitten itse meinasin törmäillä 4-hypyn siivekkeeseen) - asia korjautui täysin, kun jäinkin 4-hypyn vasemmalle puolelle ja tein takaaleikkauksen vasta, kun Paso oli aloittanut pujottelun! Eipä tullut moinen edes mieleen taas... Toinen vaikea oli 12-15, jossa lähdin liikaa saattamaan Pasoa 12-takaakiertoon minkä seurauksena olin myöhässä tekemässä saksalaista (jolloin pahimmillaan tuli kielto, rima tippui tai sitten vaan en enää mitenkään ehtinyt ohjaamaan 15-hyppyä kun lähdettiin suoralle Pason kanssa yhtä matkaa...) 

Kun väsymys alkoi painaa Pasoa, sillä alkoi keskittyminen rakoilla ja silloin se lähtee helpommin väärille esteille eikä malta aina ihan loppuun asti seurata ohjausta. Toisella treenipätkällä loppupuolella se lähtikin kerran 6-hypyltä yllättäen suoraan putkeen 20, vaikka siihen asti olikin kääntynyt tosi nätisti tuon kohdan (ok, mun ohjaus oli vähän myöhässä ja rintamasuunta putken suuta kohti, mutta putki oli tosi kaukana eikä ole Pason tapaista "karata" noin. Toisella kertaa se sitten lähti hiutelemaan 7-hypyltä 10 putkeen, josta kyllä kääntyi takaisin vielä vähän sillai "ai häh mitä?" ilmeellä. :D No, kukapa nyt aina jaksais ihan 110% keskittyä! Tällä kertaa vaan mun ja Pason täydellisen keskittymisen hetket eivät ihan kohdanneet, alkupuolella kun Pasolla oli tosi hyvä meininki minä sössin helppoja paikkoja. Loppupuolella kun sain oman homman kasaan, alkoi koira väsyä ja sille tuli hassuja hasseja. Mutta kivaa oli silti ja lopulta ihan hyvin meni kokonaisuutena. :)

Tänään kipaistaan vielä Lappeenrannan iltakisoissa kolmosten korkkaus ja sen jälkeen Paso jää ansaitulle kesälomalle agilityhommista.

Rytmi veressä? (Joo ei ole...)

Tänään olimme Sampo Kokkosen (www.kiitorekku.fi) rytmityskoulutuksessa. Koulutuksen "mainospuhe":

Agilityssa kolme asiaa vaikuttavat ylitse muiden koiran hallittuun liikkeeseen ja tehokkaaseen ohjaukseen: Liike, liike ja liike!

Unohdetaan hetkeksi kaikki ”pakko-bulgarilaiset flik-flak –sarjat” ja keskitytään ohjauksen tehostamiseen ohjaajan oikein ajoitetun liikkeen avulla. Ohjaajan liikkeen suunta, sen muutokset ja koiralle oikea-aikaisesti näytetyt jarrutukset sekä kiihdytykset ovat koiralle yksinkertaisimmat ja sitä myötä tehokkaimmat vihjeet tiukkoihin käännöksiin ja hallittuihin irtoamisiin. Ja hyvin monesti ohjaajalle luonnollisempia toteuttaa kuin monet sirkusakrobaatin kehonhallintaa vaativat ”modernit” ohjaukset. Tätä kutsutaan rytmitykseksi!

On aika tehdä agilitysta taas himppusen yksinkertaisempaa. Niin koiralle kuin ohjaajalle! 

... lupaili juuri minulle sopivaa ajatusta agilityyn, ja sitä se olikin. Oli kyllä taas hauskaa, Paso on niin mainio, kun se partiolaisena reagoi tosi pieniin juttuihin. Lähdin todella nyt ohjaamaan ihan ilman mitään "ohjauksia" eli pelkillä oman liikkeen rytmityksillä ja rintamasuunnan käännöksillä. Siinä keskittyessä totesin, että jäi myös suurin osa estekäskyistäkin pois, ja ihan turhiksihan ne (taas) osoittautuivatkin. Paso keskittyi ja kuunteli ohjausta tosi hyvin, kun en huutanut sille koko ajan jotain.

Treenissä tehtiin 3 pientä harjoitusta / radanpätkää (tai oikeastaan 4, mutta ensimmäinen oli vain kahden putken ja yhden hypyn muodostama kahdeksikko, joka kipaistiin pari kertaa, että Sampo vähän näki miten kukakin koira reagoi ja kulkee) jotka oli suunniteltu nimenomaan niin, että ne pystyi ohjaamaan pelkillä rytmin muutoksilla ja että niitä myös täytyi koko ajan tehdä selvitäkseen. Tosi hyvää harjoitusta minulle, jolle sekä vauhtiin pääseminen että sen jälkeen se jarruttaminen on aina hankalaa! Nopeaa reagointia siis vaan harjoittelemaan.

Meidän koko treeni (sitä ekaa verryttelyä lukuunottamatta) videolla. Kiitos Johanna - oli tosi opettavaista päästä vielä katsomaan jälkikäteen kuinka myöhässä sitä monesti olikaan, vaikka oli olevinaan niin ajoissa...

Mohikaani-Paso oli taas tosi hieno ja antoi helteessä kaikkensa. Loppupäivän se latautuikin sikeässä unessa huomista Wessmannin valmennusta varten...

Sannaa

Tämmöinen harjoitus oli Sannalla varattuna meille lauantaina:

Hauska rallittelu, jossa dementikon muisti oli koetuksella, kun samaa rinkiä kierrettiin moneen kertaan ja monesta suunnasta... ;) Kerran onnistuinkin pyörittelemään Pasoa noiden kahden Aan luona olevan hypyn ympäri vaikka minkälaisia kahdeksikkoja edes ja takaisin pääsemättä silti missään vaiheessa kartalle, että miten siitä pitäisi jatkaa. Lopulta palkkasin koiran ja kysyin Sannalta, että "osuttiinko missään vaiheessa oikeaan järjestykseen?" "Ette" oli vastaus. xD No, onneksi tää ei ole niin vakavaa, koira meni kuitenkin hienosti koko ajan sinne minne ohjasin. 

Alussa ei ollut ongelmia, eikä Paso edes vilkaissut puomin vieressä olevaa "ansaputkea". Olen nyt päättänyt vaihtaa "puomi"-käskyn "kii kii" - komennoksi. Jos se vähän edesauttaisi myös noita putki / puomi  - valintatilanteita. Ja jotenkin tuntuu, että tuolla uudella käskyllä Paso säntää kontakteille vauhdikkaamminkin? Liekö sitten jotenkin sävyltään kannustavampi, vai voiko se yhdistää sanan vieheleikin "kii" - käskyyn, jolla on lupa tarrata vieheeseen?? No, samapa tuo, kunhan toimii! :D

Kontaktin jälkeen Sanna totesi, että Paso ei ole hallinnassa. Ja ei se olekaan. Huomio oli erinomainen ja kun miettii tässä taannoisia kisoja, niin suuri osa hylyistä on tullut nimenomaan kontaktien jälkeen. Eli kontaktilta vapauttaessa menee joku pari - kolme metriä, ennenkuin Paso taas kuuntelee ohjausta. Ja kun se menee sen kolme metriä täysiä, niin se kyllä ehtii jo lukita vääriä esteitä... Kun tein vapautuksen niin, että olin itse liikkeessä, tätä ongelmaa ei ilmennyt ja käännös 7-hypylle tuli paljon kauniimmaksi. Eli tähän kiinnitetään jatkossa paljon huomiota! Palkkausta pitää nyt taas kerran kontakteilta miettiä. Miten saada pysymään se tasapaino, että Paso tulee lujaa koko telineen mutta pysähtyy kuitenkin kontaktille? Jos liikaa seisottaa, vaikka palkatenkin, suoritus hidastuu. Jos liikaa vedättää ja tekee nopeita vapautuksia, se alkaa juosta läpi... 

9-10-11 meni hienosti leieröimällä. Aluksi yritin viedä putken ja hyppyjen välistä ja muka lähettää kympille, mutta jouduin kuitenkin saattamaan niin pitkälle, että kiire tuli puolenvaihtoon ja kerran onnistuin kompastumaan putkeen. :D Leieröinti ei kyllä pälkähtänyt rataantutustumisessa pieneen mieleenkään. Pitäis muistaa sekin ohjaus, Paso kun alkaa osata sen aika hyvin ja varmasti. 

12 saksalaistyyppinen ratkaisu, tai ehkä ihan vaan persjättö? No puolenvaihto kummiskin. :D 13-14 valssi ja Aalta putkeen. Tässä alkoi karata kontaktilta, kun pari kertaa vedätettiin, ni tartti sitten ottaa aika vahvaa "OTA"-käskyä... Putkella mun putkijarru oli JOKA IKINEN KERTA sata vuotta myöhässä. Siitä huolimatta Paso partiolaisena kääntyi 16-hypylle kunhan olin selkä suorassa tekemässä puolivalssia enkä perse pitkällä peruuttanut kohti hyppyä... Tosin se vilkaisi mua aina semmoisella "et viittiny aikaisemmin kertoa" - ilmeellä. No, olin ansainnut sen. :p

18-21 oli ihana automaattipätkä. Eipä tarvinnut kyllä tehdä mitään muuta kuin rauhakseltaan itse liikkua kohti keppejä ja antaa "kepit" - käsky jossain 18-19 hyppyjen välillä. Paso hoiti loput. <3. Se oli sikälikin hyvä, että flunssainen kartturi kaipasi jo tässä vaiheessa rataa kyllä kovasti hengähdystaukoa. ;)

Sitten saikin juosta. Pieni merkkaus hypylle 22 että Paso ei juossut ulkokautta ohi ja sitten sen saikin vaan antaa mennä ja nautiskella itse mukana. 24-hypyn kohdilla omaanjuoksuun pieni rytmitys, selvä lähetys 25 hypylle ja takaaleikkaus, niin Paso kääntyi todella kauniisti oikeaan putkenpäähän. Jos yritin kilpajuoksua ja hulluna huutamista sen perään, niin väärään päähän meni että vilahti. Mutta rauhallisella, äänettömällä ja oikein rytmitetyllä ohjauksella ei edes vilkaissut väärää päätä. Liian hätäisellä takaaleikkauksella ja / tai liian napakalla haltuunotolla kyllä sain sen kääntymään jo ennen 25-hyppyä, eli tarkkana piti olla, että päästiin virheittä ilottelemaan loppusuora.

Mielettömän kiva rata ja koira toimi tosi hienosti. Harmi vaan, että keuhkot ei toimineet niin hyvin, että olisi voitu vielä lopuksi juosta kokonainen rata.

Toukokuun lopun hellepäivä

Uintikeikka pötköjen kanssa. :)

Oli niin lämmintä, että jopa Molly ui tassupohjaa. Tässä kaikki kolme kaverusta uimasilla, toisilla tuo into ja sitä myöten vauhti vaan on hieman suurempaa kuin toisilla... ;)

Uintivuoron jonottajat:

Pasolle ensin, koska muuten se jyrää Peetun... 

Noh, heitä jo!! Heitäheitä heitäääää!!!

 Kyllä uiminen on kivaaa!!! :)