- eteneminen kontaktille asti itsenäisesti ja vauhdikkaasti ohjaajan jäädessä jälkeen tai siirtyessä sivusuuntaan
- kontaktilla pysyminen ohjaajan juostessa ohi ja erityisesti kisatilanteessa
Ja bonuksena vielä:
- ylösmenokontakti
Menetelmänähän meillä on alastulolla 2 on 2 off jonka harjoittelu on aloitettu jo pikkupentuna.
Targetilla ei ole treenattu enää pitkään aikaan, mutta nyt jos sitä itsenäistä etenemistä halutaan vahvistaa, pitänee ottaa target / lelu takaisin ainakin toisinaan. Tai ainakaan en nyt ihan äkkiä keksi muuta konstia ko. asiaan... Ongelmana siinä vain on, että Pasohan on niin fiksu että se tietää onko siellä kontaktilla palkka odottamassa vai ei. Eli kun palkka on, se toki suorittaa koko kuvion tosi hienosti, mutta kun ei ole, se jää sitten helposti papailemaan puoliväliin alastuloa ja odottamaan palkkaa minulta. Tietysti kontaktiesteitä voisi joskus "ladata" jo rataa rakentaessa kun koira on vielä autossa... Naksuttimella tuota tietysti voisi myös vahvistaa ja käydä palkkaamassa sitten vasta naksun jälkeen... Ja / tai laittaa targetin niin kauas, ettei siihen yllä heti kontaktilta, sitten naks ja palkka ja sitten vapautus targetille... Hmm... Nyt pitäis vaan päättää strategia ja alkaa noudattaa sitä! :D
Tuo kontaktilla pysyminenhän varmaan vahvistuu joka tapauksessa jo sillä kontaktitreenillä ylipäätään, etenkin kunhan itse kiinnittää huolella huomiota siihen palkkaamiseen ja omaan liikkumiseen, ettei aina mene koiran kanssa yhtä matkaa tai tee omalla kropalla liikeapuja sen "ota"-käskyn lisäksi. Mutta ajattelin nyt kesän aikana koittaa kunnostautua ja opettaa Pason ottamaan kontaktiasennon myös muualle kuin varsinaisille kontaktipinnoille, eli vaikka laatikon päälle. Ja siinä sitten vahvistaa pysymistä hamaan loppuun asti, kunnes kuulee maagisen "tule" - käskyn, jolla saa taas edetä. Tavoitteena olisi, että takatassut pysyy siellä kontaktilla, vaikka etupää jo olisi revittelemässä narulelulla. ;) TÄSSÄ linkissä on mun tavoite ja visio. Tohon kun pystyis!
Ja sitten vielä se mahdollinen murheenkryyni, eli ylösmeno. Mullahan OLI kaunis ajatus, että opetan Pason juoksemaan "boxin" läpi jo silloin ensimmäisenä kesänä. TÄSSÄ ohjeet. Ostin valkoista muoviputkea, rakensin boxin ja yritinkin jokusen kerran. Mutta en kertakaikkiaan saanut Pasoa älyämään, että sen pitäisi mennä sinne boxin sisään. Tai lähinnä kai mulla ei riittänyt kärsivällisyys ja Paso oli vielä niin pieni pentu, että se muutenkin lähinnä vaan toikkaroi sinne tänne. xD Ja jotenkin se sitten vaan jäi. Kun alettiin enemmän treenata, totesin ettei Pasolla ole suurtakaan taipumusta erityisesti loikata ylösmenoa. Joten päätin ihan tietoisesti, että luotan tässä asiassa toistaiseksi hyvään onneen. Ja hyvin on mennytkin. Paso on ottanut ylösmenokontaktista virheen yhden kerran kisoissa, enkä treeneistäkään äkkiseltään muista virhettä kuin yhden kerran. Silti tekisi kyllä mieli jotenkin varmistaa asiantilan pysyvyys... Mutta en kyllä tiedä mistä sitä kärsivällisyyttä mulle löytyis tälläkään kertaa boxin opettamiseen... Paso nyt sentään ehkä olis jo vähän järjellisempi olento tuohon opetteluun.
Toinen vaihtoehto tähän olisi siirtää Pason jo osaama "ravia"-käsky agiradalle ja vahvistaa sitä niin, että se tipauttaisi yhden tai parin askeleen ajaksi raville puomin alussa / juuri ennen puomia. Mutta toisaalta en haluaisi koiraa hidastaa radalla enkä ole varma lisäisikö nuo raviaskeleet varsinaisesti suoritusvarmuutta. Vai olisiko vaarana, että se ottaa raviaskelen just ennen puomia ja sitten ponkaisee uudelleen laukalle kontaktialueen yli? Lisäksi suoritus ei olisi silloin itsenäinen, vaan kiinni minun käskytyksestäni. Sitäpaitsi, tuo "ravia"-käsky on meillä käytössä vain metsälenkeillä vapaana juoksennellessa ja varsinaisen askellajin muuttamisen lisäksi se sisältää Pasolle vihjeen viretilan laskusta ja yleisestä rauhoittumisesta. Ja sitä nyt ainakaan en halua agiradalla. Enkä myöskään halua "pilata" ko. käskyä käyttmällä sitä väärässä asiayhteydessä, missä olisi ihan kohtuutontakin odottaa koiralta sen noudattamista. Eli mietintämyssyssä on vielä tämäkin asia.
Toinen vaihtoehto tähän olisi siirtää Pason jo osaama "ravia"-käsky agiradalle ja vahvistaa sitä niin, että se tipauttaisi yhden tai parin askeleen ajaksi raville puomin alussa / juuri ennen puomia. Mutta toisaalta en haluaisi koiraa hidastaa radalla enkä ole varma lisäisikö nuo raviaskeleet varsinaisesti suoritusvarmuutta. Vai olisiko vaarana, että se ottaa raviaskelen just ennen puomia ja sitten ponkaisee uudelleen laukalle kontaktialueen yli? Lisäksi suoritus ei olisi silloin itsenäinen, vaan kiinni minun käskytyksestäni. Sitäpaitsi, tuo "ravia"-käsky on meillä käytössä vain metsälenkeillä vapaana juoksennellessa ja varsinaisen askellajin muuttamisen lisäksi se sisältää Pasolle vihjeen viretilan laskusta ja yleisestä rauhoittumisesta. Ja sitä nyt ainakaan en halua agiradalla. Enkä myöskään halua "pilata" ko. käskyä käyttmällä sitä väärässä asiayhteydessä, missä olisi ihan kohtuutontakin odottaa koiralta sen noudattamista. Eli mietintämyssyssä on vielä tämäkin asia.
Nyt olisi tosi kiva, jos tähän alle kehkeytyisi vähän keskustelua kontaktiasioista. Kertokaa miten ite olette tehneet tai mitä tekisitte tai mitä ette ainakana tekisi! Tai keksikää uusia ideoita näiden lisäksi, mitä itse olen koko kevään päässäni pyöritellyt.
Meillä on myös parantamisen varaa puomin vauhdissa. Sama juttu, että koira tietää onko targetti siellä vai ei. Saatiin vinkiksi treenata puomia niin, että ensin vedätän puomille, sitten jään itse puomin alasmenon alkuun, ja avustaja houkuttelee koiran 2on-2offiin ja itse kannustan koiraa "mene mene" käskyllä kontaktille. Saa nähdä alkaako tämä homma toimimaan. Itsekin siis kaipaan vinkkejä tähän. :) Joten kerro jos keksit erityisen hyvän - varman ja vauhdikkaan - ratkaisun.
VastaaPoistaMeillä ei toimi(nut) toi avustajahomma... Koira oppi nopeasti, että avustaja on "target" ja meni oikeastaan vielä huonommin puomin jos siellä päässä ei näkynyt ihmistä... Silloin harjoiteltiin sitten niin, että avustaja oli hiljalleen kauempana ja kauempana ja heitteli palkat kun koira pysähtyi 2on2offiin. Sitten avustaja ei enää palkannut vaan oli pelkästään "magneettina" ja minä palkkasin. Lopulta piilotettiin target pienen hiekkakasan taakse ettei koira nähnyt onko sitä vai ei ja päästiin onneksi siitä ihmistargetista eroon. Eli noin omasta kokemuksesta suosittelisin vielä miettimään kahdesti tuota avustajan käyttöä, tai ainakin olemaan siinä tosi tarkkana, ettei koira opi että siellä pitää aina olla se ihminen... ;) Nää perrot tuntuu välillä olevan vähän liiankin fiksuja! :D
VastaaPoistaOk. Hyviä pointteja. Ehkä tavallista targettia vois välillä käyttää tyhjänä siellä edessä. Mäkin oon kyllä saanut ohjeen että etupalkkaa vois ensin käyttää muaalla kuin aalla tai puomilla ja sitte pikkuhiljaa lisätä sen oikeisiin esteisiin. Jossain välissä meinaan käytin etupalkkaa ja se saatto osaltaan hidastaa koiran vauhtia entisestään, kun se tiesi ettei saa etupalkkaa ennen vapautusta. Meidän valmentajan mielestä koiralle tuli angsti tästä haasteesta ja alkoi himmata lopussa sitten..
VastaaPoistaMun mielestä paras lopputulos tuli kuitenkin ainakin meillä ilman mitään targetia. Koiran piti vaan oppia, että palkka tulee sinne maahan (aina maahan, ei kädestä, koska koira hakeutuu sinne, mistä se palkan saa!) sitä nopeammin, mitä sukkelammin se itse suoriutuu sinne oikeaan paikkaan... Target pitäisi kuitenkin sitten aina häivyttää lopulta, joten miksi ottaa sitä sinne alunperinkään? Tuon 'avustaja onkin target' - homman se oppi vähän niinkun vahingossa ja sitten jouduttiin vähän kikkailemaan, seuraavan koiran kanssa tietää välttää sitäkin virhettä sitten...
VastaaPoistaKunhan tässä saisi potkua itseensä, pitäisi alkaa Friidan kanssa kosketusalustaharjoituksiin oikein toden teolla. Siis niin, että etutassut ovat hiriimatolla. Kun se hakeutuu vauhdissakin matolle ja pysähtyy, siirretään matto kontaktin ylösmenolle ja sitten vasta annetaan sille tehtävälle käsky( Tai näin minä oletan tapahtuvaksi) Sitten kaiketi mattoa aletaan pienentää, jotta käytös siirtyisi ylösmenolle. En tiijä, en ole niin hyvä näissä hommissa tai systemaattinenkaan. Mutta tavoitteitahan pitää olla. Alasmenon on-offin vahvistamista naksulla tulen tekemään. Senhän Friida halutessaan osaa oikein hienosti. Ja nopeaa vapauttamista myös. Niinkuin SM- livestreamista näki, hitaalla alasmenolla ei tee mitään, vaan on-off täytyy olla supernopea, kun en aio ikinä maksikoiralle mitään juoksukontaktia opettaa -turvallisuussyistä.
VastaaPoistaTargettia ilman ollaan menty jo aika kauan. Sillä siis opetettiin 2on 2off, joten se on kyllä jo häivytetty. Välillä otetaan se käyttöön, mutta kuten aiemmin sanottu se on nopeuden opettelussa huono, kun koira tietää onko se siellä vai ei. Häivyttäessäni targettia tein paljon toistoja ottamalla koiran puomin/aan sivusta 2on2offiin ja sillä sain kyllä vahvistettua kontaktia. Samoin silloin heitin sille jo lelua tai lelu oli valmiina etupalkkana ja sitten vapautin. Luulen et alan vahvistamaan etupalkkaa muualla ensin ja sitten katson saanko sillä vauhtia puomiin.
VastaaPoista