Blogi videomuodossa on kuulemma vlogi. No nyt pukkaa vlogia. :D
Perjantaina käytiin hallilla treenaamassa. Koska lahjattomat harjoittelee, ajattelin että meidän todellakin olisi syytä käydä edes muistelemassa, että miltä ne aksaesteet näytti ennen sunnuntain kisoja. Redi oli harjoittelemassa elämän tosiasioita, kuten että aina ei voi olla toiminnan keskipisteessä. Nuoren herran äänekkäät vastalauseet raikaavat videolla...
Juostiin kisanomainen rataharkka. Paso nosti kierrokset kattoon ilmeisesti Redin kannustamana ja saattoi osuutta olla asiaan silläkin, ettei oikein kauheasti oltu viikolla keritty tekemään mitään mun työkiireiden takia. Eka yrityksellä hyl toisen putken jälkeen. Tokalla muistaakseni nolla. Sitten hetken aikaa vähän lepatti ja tehtiin mitä sattuu. :D Videolla ryhdistäytymisen jälkeen uusi yritys. Ronja 5v. kuvausassistenttina. Vähän kankeaa tässä meno, ekat radat oli paremmat...
Sunnuntaina sitten tosiaan kisailtiin kolmen kisan verran. Edeltävä yö tuli valvottua kuumeisen lapsen kanssa, mutta urhoollisesti lähdin silti yrittämään. Ekan radan jälkeen kyllä tuntui, että fiksumpaa olis ollut jäädä kotiin... Ohjaajalta oli aivot hukassa ja koiralta korvat. Mentiin metsään kävelemään ja meditoimaan.
Toinen esitys olikin jo huomattavasti parempi, vaikka siellä yksi rima tipahtikin alussa ja sitten loppusuoralla luotin liikaa ja olin (muka) niin hengästynyt etten saanut haltuunottoa suustani. Pienikin vihje kääntymiseen varmasti olisi riittänyt, Paso oli tosi hyvin kuulolla ja hyvällä meiningillä. No, ei se riman takia nolla olis ollut kumminkaan, joten samapa tuo.
Kolmannella alkoi vähän jo selvästi väsymys painaa iltakuuden jälkeen sekä mulla että koiralla. Mutta kyllä siinä kelpo kohtia oli siinäkin. Ja erinäisten seikkailujen jälkeen saatiin kuitenkin lopulta väännettyä tulos! :) Rima putosi taas (??? miksi, kun ei yleensä tiputtele ???) ja harvinainen keppivirhe kun itse liian hätäseen lähdin persjättöä tekemään. Mutta siis kaikki esteet oikeassa järjestyksessä - wow! :D
Ihanainen Jaana kuvasi pyytämättä meidän kisaradat:
Redikin oli mukana kisoissa ja hämmästytti taas kerran minut ja monet muut reippaudellaan. Ei puhettakaan että kisojen hälinä, väenpaljous, kuulutukset, haukkuvat maksikoirat tai yhtään mikään muukaan olisi Risto Reipasta hetkauttanut. Häntä pystyssä paineli menemään pihalla ja hallissa sisällä, haukkui voimansa tunnossa (mun kielloista huolimatta...) kaikille koirille ja pussasi jokaista ihmistä joka erehtyi pussausetäisyydelle. Leikki hullua repimisriepotteluleikkiä patukalla täysin vieraiden ihmisten kanssa hallin hälinässä antamatta minkään häiritä. Taas sai useammasta suusta kuulla, että jos nää vesikoirat tämmösiä onkin, niin minäkin haluan! :D
Kisatunnelman lisäksi Redi on harjoitellut 2on2off - alkeita. Videolla kolmas harjoittelukerta:
(menipäs palkkaaminen vaikeaksi, kun samalla yritti kuvata. :D )
Tänään talvi tuli takaisin Kotkaan. Päivän aikana on satanut viitisentoista senttiä lunta. Pojat kävi pellolla rallattelemassa:
Simmottista tänne. Videoiden muodossa tällä kertaa.
Ainiin! Kävihän Redi tänään myös eläinlääkärissä saamassa rokotuksen. Ei se kyllä itse sitä huomannut, koska oli kiireinen namunsyönnissä ja eläinlääkärin pussailussa. Tohtoritäti(kin) oli aivan myyty. Totesi, että "ainahan koiranpennut on ihania ja söpöjä, mutta tää on kyllä jotenkin paljon tavallista ihanampi, kaikki varmaan haluaa kidnapata tän itselleen!" :D Joo, niinhän ne haluaa. ;)