torstai 12. maaliskuuta 2015

Valmennuksessa pitkästä aikaa

Sain ostaa kaverilta paikan Nina Mannerin agitreeniin. :) Näissä on oltu ennenkin, ja taattua laatua oli taas Ninan koulutus. Positiivista, napakkaa, selkeää, kannustavaa. Tykkään!

Rata oli tämänmoinen, kiva, sujuva, vauhdikas. (Tosin ei ihan niin vauhdikas, kuin rataa opetellessani luulin, tuo 8 kun kuitenkin oli kuin olikin takaakierto, eikä suoraan kuten jostain syystä rataa luin... :D )


Paso oli älyttömän hieno kuten aina ja teki mm. upeita kontakteja. Omaan suoritukseen en nyt ihan täydellisen tyytyväinen ollut. Jotenkin taas kerran keskittyminen harhaili. Syytän pentuvalvomista ja vauvahormoneja. ;) Tai jotain... :p Mutta kivaa oli kuitenkin ja se lienee pääasia?!

Eniten päänvaivaa tuotti 14-17, emmekä olleet ainoita. Jo rataantutustumisessa kentällä pyöri melkoisen hämmentynyttä porukkaa. :D Aluksi yritin lähteä ratkomaan tätä mysteeriä kahden valssin taktiikalla, ja kyllähän se sillä oikealle reitille vääntyi (hyppy 16 vasemman siivekkeen kautta ympäri). Mutta ei se ollut sujuvaa, kaunista eikä varmaan kovin nopeaakaan. Lopulta parhaaksi ratkaisuksi meille osoittautui valssi 14-hypylle, taakselähetys 15, siitä saksalainen hypylle 16 (takaakierto + persjättö, kierto oikeanpuoleisen siivekkeen ympäri siis). Sehän oli suorastaan sujuva ja sutjakas - eipä vaan tullut itselle edes mieleen noin yksinkertainen ratkaisu. Ärsyttävää suorastaan! :D

Putkella 22 tein ihan harjoituksen vuoksi ohjauksen niin, että jäin itse jo keinun puolelle, jotta tuli treenailtua tuota putken päästä kääntymistä "pimeään" suuntaan. Ja hyvin Paso sieltä kääntyikin joka kerta. 24-25-26 olin jossain päiväunissani kuvitellut, että lähetän koiran kaukaa 24-hypylle ja ehdin muka niin paljon edelle, että olen putken loppupäässä jotakuinkin yhtä aikaa tai jopa hieman ennen koiraa ja voin siis ohjata koko kuvion olemalla itse putken ja puomin välissä. No joo ei. xD En tainnut ehtiä edes liikkeelle kun Paso jo putkahti putken toisesta päästä ulos... Suunnitelman muutos ja putken "alapuolelta" ohjaten sain kuin sainkin koiran kääntymään hypylle 26 ja sieltä jopa vielä hypylle 27 kun Nina ensin vähän palkkaili siellä vetoapuna. Vaati kyllä (kaukana takana olevalta) ohjaajalta tarkkaa, ajoissa olevaa käskytystä sekä oikea-aikaista liikkumista oikeisiin suuntiin. Mutta onnistui. Aika siistiä, kun koira suoritti hyppyjä kaukana edellä vaikka itse olin jossain putken puolivälin tienoilla huutelemassa! 

Kiva oli koulutus. Ensi kerralla pitää yrittää tsempata taas tuossa etukäteisharjoittelussa ja radan suunnittelussa, että olis jotain järkeviä ohjausajatuksia eikä vaan päiväunelmia... ;)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti