Nahkarotat Agirodussa

Viime viikonloppuna Janakkalassa, Turegin kylässä kisailtiin Agirodun merkeissä. Olimme Pason kanssa mukana edustamassa maxi-kokoisia espanjanvesikoiria ja upean joukkueemme nimi oli "Nahkarotat". Osallistuimme tietenkin myös pukukisaan ja teemana oli motoristi-henkinen pukeutuminen. Koirat oli kaikki tietenkin asiaankuuluvasti ajeltu nahkarotiksi, paitsi irokeesit jätettiin jotta oltaisiin oikeen räyhäkkäitä. ;)

Matkaan lähdettiin aamulla yhdessä seurakaverin Piia-Maaritin ja Tiltu-westien kanssa. Kiva oli kyllä saada matkaseuraa kahden tunnin ajomatkalle ja onneksi molempien suoritukset ajoittuivat aika lähekkäin ja vasta iltapäivälle, niin ei tarvinnut kukonpierun aikaan vielä lähteä liikenteeseen. :)

Päivä oli todella todella helteinen ja aurinkoinen, mutta hyvin koirat jaksoivat oman osuutensa hoitaa. Ensin oli pukukulkueen vuoro. Melko kauan jouduimme aurinkoisella kentällä odottamaan kulkueen rakentumista, siinä olisi järjestäjillä ehkä ollut hieman petraamisen varaa. Mutta viimein päästiin kentää kiertämään ja tuomareille esittäytymään. Kulkueessa oli hauska tunnelma ja mielettömän hienoja asukokonaisuuksia näkyi paljon. Ihmiset olivat selkeästi panostaneet paljon asuihin ja täytyy sanoa, että idearikasta väkeä riittää agiporukoissa! :D Kuvia kulkueesta löytyy ainakin tämän linkin takaa.

Nahkarotat kulkueessa. Vasemmalta: Sari & Rane, Tyyni-Tuuli & Elda, Katriina & Zorro ja minä & Paso
(c) Jaana-Maarit Perkkala

Pian rataantutustumisen jälkeen olikin meidän rataantutustumisryhmämme vuoro. Onneksi meidän joukkue oli lähes ryhmän viimeisenä vuorossa ja ehdimme katsella toisten suorituksia hyvän aikaa. Selvisi sitten minullekin se esteiden oikea suoritusjärjestys. ;) Olin nimittäin tutustunut väärin... Noo, sattuuhan sitä! :D Ei muuta kun suunnitelmat vähän uusiksi radan reunalta katsellen. Ja joukkuekavereille sanoin, et huutakaa mulle, jos näyttää et unohdan. :D

Ratapiirros

Radan alku (neljän hypyn "suora" jossa viimeinen hyppy ei tietenkään ollut linjassa muiden kanssa...) ja siitä putkeen aiheutti päänvaivaa minulle, enkä suinkaan ollut ainoa. Ongelmahan syntyi vain ja ainoastaan siitä, että joukkuevistin sääntöjen mukaan ohjaaja saa ylittää lähtölinjan vasta, kun edellinen koirakko on tullut maaliin.... eli lentävällä lähdöllä ja kilpajuoksuna koiran kanssa piti lähteä (tai sitten käyttää melko paljon aikaa lähtöön). Jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt KUITENKIN ohjata toiselta puolelta ja takaaleikkauksella, mutta jälkeenpäin on aina niin helppo olla viisas. Paso hujahti nanosekunnissa mun ja sen neljännen hypyn ohi ja takaisin tullessa sitten hyppäsi yhden väärän hypyn mistä hylky. Epävirallisessa agirotukisassahan tästä ei toki muuta koidu, kuin virhepisteitä. Siitä eteenpäin jatkettiinkin ihan hyvä puhdas rata. Mun ohjauksessa näkyi melkein puolentoista kuukauden agitauko, mutta olin kuitenkin meidän suoritukseen ihan tyytyväinen ja Pasoon erityisesti. :) Ja muistin jopa sen kohdan, minkä olin väärin harjoitellut... Kaiken kaikkiaan meidän joukkue teki hienon suorituksen. Oltiin 16. kaikkiaan 46:sta joukkueesta, eli ei mitenkään erityisen huonosti! Tuloksethan lasketaan ihan yhteenlaskulla, eli koko joukkueen yhteisaika + kaikkien virhepisteet yhteen. Meidän joukkueen tulos oli 258, kun voittajajoukkueella pisteitä oli 220. Tiukka oli siis kärki, 6 ensimmäistä joukkuetta olivat kaikki saman kymmenluvun sisällä. Kaikki tulokset.

Katariinan kaveri, jonka nimi jäi mulle arvoitukseksi, kuvasi meidän joukkueen suorituksen. Kiitos siis kuvaajalle! :)

Kiva päivä oli, kiitos kaikille joukkuelaisille ja special tänks Piia-Maaritille, jonka kanssa tsekkailtiin useampikin kappale kauneinta kesä-Suomea, kun ei ihan ehkä heti saatettu osua sille suorimmalle reitille kotimatkalla. ;)