Ajattelemisen aiheita agiin

Mönkään menneen alkuviikon jälkeen sisuunnuin niin, että keskiviikkoaamuna pakkasin koiran autoon ja ajoin kentälle harjoittelemaan itsekseni. Päätin ottaa harjoituksen teemaksi edellisellä viikolla hankalan välistävedon ja lisäksi treenata samalla kontakteja ja pujottelua radan osana. Rakensin tämmöisen pikku harjoituskuvion:

Ongelmaksi osoittautui - tattadadaa - välistäveto! xD Rimojen ollessa maxikorkeudessa, Paso hyppäsi koko ajan jo 3-hypyltä niin pitkälle, että sujuvat välistävedot olivat kertakaikkiaan mahdottomuuksia. Ja kun yritin ennen hyppyä kovasti jarruttaa ja ottaa haltuun ja ennakoida, oli lopputulos ettei Paso hypännyt hyppyä ollenkaan, van tuli suoraan kepeiltä mun luo... Hieman ajoitusongelmia ohjaajalla ehkä?? Harjoittelulla sainkin sitten ekan välistävedon onnistumaan edes jotakuinkin sujuvasti ja päästiin hyppy 4 ja sieltäkin vielä välistäveto, mutta viimeistään 5-hyppy ei enää onnistunut, kun jäin liikaa jälkeen tai ajauduin hypyn eteen tai muuten jyräämään koiran... Tein samaa kuviota myös toiseen suuntaan (putki, välistävedot, 3-hyppy, kepit, puomi) ja niin päin onnistui ehkä hieman paremmin. Mut vaikeeta oli. Ja ongelmaksi muodostui nimenomaan tuo, etten kertakaikkiaan saanut Pasoa ymmärtämään, etten halua sen hyppäävän niin mahdottoman pitkälle joka kerta. Hyvällä fiiliksellä kuitenkin mentiin, hiki tuli molemmille yllättävän syksyisen helleaallon takia. Ja kontaktit meni upeasti koko ajan kuten myös pujottelu kuudella verkolla. :) Videopätkiäkin otin, mutta en taida kehdata niitä julkistaa...

Torstaina sitten oli vuorossa pitkään odotettu Sannan koulutus. Rata oli niin mahdottoman konstikas, että meidän ryhmällä meni kymmenisen minuuttia pyöriskellessä ennenkuin oltiin edes selvitetty esteiden oikea suoritusjärjestys... Ja sitten ei päästy nelosestettä pidemmälle vaikka kuika yritettiin pähkäillä porukalla, joten oli pakko huudella koutsi apuun radankävelyyn... ;) Tässä kartta:

 

Eihän siinä auttanut kun napata härkää sarvista ja lähteä radalle... Kovasti saatiin etukäteen ohjeita radankävelyssä ja hurjasti yritin kuivaharjoitella, mutta eihän se kyllä helppoa ollut. Paitsi 1-2-3 oli aika iisi. ;) Mutta putkelta jo piti saada koira napakasti haltuun ja linjattua 4-hypylle niin, ettei sille tullut mieleenkään sujahtaa edessä siintävään putkeen vaan pysyi pienessä kaarroksessa 5-hypylle. Siitä olin alunperin kävellyt valssin ja ohjauksen putkeen, mutta käytännössä en kyllä siihen ehtinyt / kyennyt. Ei se kyllä haitannut, koska Paso lähti tosi hienosti putkeen eikä välittänyt takaaleikkauksesta tuon taivaallista, kun vaan sain tuon edeltävän kaarroksen hyppyineen onnistumaan. Sitähän kyllä sitten jokunen kerta hiulattiinkin, koska olin jatkuvasti ihan väärässä paikassa, koiran reitillä, peittämässä näkyvyyden seuraavalle hypylle, pyllistelemässä kohti puomia jne jne... Mutta kun viimein oli kädestä pitäen näytetty, osasin lopulta sijoittua oikein, tarpeeksi sivuun ja linjaus onnistui. Sitten ongelmaksi nousikin taas Pason liian pitkä hyppy, jolloin se ajautui joko hyppäämään hypyn 13 väärästä suunnasta tai jopa kiertämään koko hypyn. Tähän Sannalla oli loistovinkki: Pieni "Shhsssssss" - ääni ja oma niiaus kun koira tuli putkesta sai sen jarruttamaan tosi hienosti ja kaarre päästiin siivekkeitä nuollen! Hieman mahtava juttu! Olen kyllä ollut tietoinen, että joku jarrutuskäsky olisi hyvä opetella, mutta kun en oikein tajunnut miten sen voisi opettaa / tehdä. No eipä tarvinnut opettaa, Paso oli luonnonlahjakkuus. Mitä pidempi suhina, sen enemmän se jarrutti. Jos suhinaan liitti vahingossa vastakkaisen käden, jäi hyppy jo suorittamatta, koiranpuoleiselle tuli kaunis pieni lyhyt hyppy ja koira valmiina kääntymään pennin päällä!

Pääsimme siis viimein siirtymään radassa eteenpäin. Putkelta koira periaatteessa samoin taas kuin edelliselläkin kerralla haltuun. Suhinoilla jarruttelu, lähetys 7-hypylle, pakkovalssi, takaakierto, valssi pois koiran edestä 8-hypyn suuntaisesti, lähetys 9, koira mukaan (koira siis kiersi kulkusuuntaan vasemmalta 9-hypyn) ja kohti kymppiä ja ihanaa puomia. Tämä ei sitten lopulta osoittautunutkaan ollenkaan niin vaikeaksi, kuin miltä kävelyssä tuntui ja selostuksessa kuulostaa. Onhan tuossa paljon tehtävää nopeaan tahtiin, mutta sujuvasti meni kunhan itse sai pidettyä rytmin kasassa. Paso kuunteli tosi kivasti, ja homma onnistui kunhan en lähtenyt viemään sitä liian pitkälle 7-hypylle jolloin en ennättänyt takaakierrätykseen. Hieno Paso!
Puomin jälkeen 12-hyppy pakkovalssilla ja 15 takaaleikkauksella. Ei ongelmia. :)

 

Mun pitää radalla muistaa, että kun Paso meinaa lähteä "käsistä" viilettämään isoja kaarroksiaan, en saa jäädä paikalleen seisomaan ja huutamaan sen perään... Itse pitää liikkua koko ajan sitä aiottua reittiä, silloin koirakin pysyy hallussa ja lähellä. Heti kun mun jalat pysähtyy, menee koira menojaan... Ja ennakoivasti hidastaen kun on tiukkoja paikkoja. Näillä opeilla pitää kyllä ehdottomasti mennä tuota edellisen päivän välistävetohommeliakin kokeilemaan joku päivä!

 

Älyttömän hyvä mieli jäi treenistä!

 

Lopuksi juteltiin vielä puojottelusta. Myö kun ollaan nyt tyssätty tuohon kuuteen verkkoon, enkä millään tunnu saavan verkkoja nyt vähennettyä. Joka kerta kun jää yksikin keppi ilman yhtään verkkoa, menee Paso ohitse. Eikä hommaan tunnu nyt auttavan, että jatkan vaan hiulaamista näillä verkoilla, se ei hoksaa, että joka väli pitää mennä, vaikka sitä "reittiä" ei olisikaan erikseen merkitty. Sanna ehdotti, että alkaisin harjoitella lopusta päin. Eli sieltä ensin verkkoja pois ja mennään vaikka 4 viimeistä, sitten 6 viimeistä jne... Kuulosti ihan käypäiseltä idealta, tätä alamme seuraavaksi kokeilla!