lauantai 22. marraskuuta 2014

Mietin tuossa päivänä eräänä, että hitsi kun ei ole tullut opetettua koiraa pillille. Oli nimittäin vähän orpo olo lenkkeillessä, kun flunssa oli vienyt äänen täydellisesti ja jotenkin olisi pitänyt saada koiraa kutsuttua välillä luokse. Normaalistihan se siis pysyy aika lähellä eikä sitä ole erityistä tarvetta koko ajan huudella, mutta huomasi kutale välittömästi, että nyt en PYSTY huutelemaan ja sinnehän hävisi horisonttiin ihan pokkana... Mutta sitten hoksasin, että roikkuuhan mulla nämä kädet tässä ihan joutilaana. Vartissa oli koira opetettu tulemaan käsiä taputtamalla luokse. Että oli se sitten kuitenkin vähän kuulolla! :) Eikä muuten tarvittu naksuttimia eikä nameja. Eikä purkkeja tai ärähtelyjä. Ihan vaan viittelöinnit, kehut ja rapsutukset riittivät. :)

Asiasta kukkaruukkuun... tässäpä pieni videonpätkä meidän lasten iltariehuista. Pasolla on jostain syystä tapana asettautua nukkumaan keskelle hurjinta menoa ja meininkiä. Tässäkin tapauksessa pomppulinna oli jo valmiina ja leikki täydessä vauhdissa, kun Paso oikein erikseen kömpi ylös omasta pedistään ja tälläytyi tuohon nukkumaan. Joskus tulee mietittyä, että onkohan se ihan viisas? :D No, ainakin on nupistaan tasapainoinen ja luotto lapsiin kohdallaan?! 


Ainiin ja hei! Alkuviikosta käytiin tsekkauskäynnillä fyssarilla ja nyt Pason lihaksisto ja ranka oli hyvässä kunnossa. :) Vähän oli lantion alueella lihaskireyksiä, mutta ei mitään pahoja ja koira selkeästi nautti käsittelystä tällä kertaa. Tosi hieno juttu! :) Voin lämpimästi suositella fysioterapeutti Eini Kipinöistä, hän on tehnyt äärettömän hyvää työtä Pason kanssa ja saanut selän todella hyvään kuntoon. Lisäksi olen saanut valtavasti hyviä ja monipuolisia koti"jumppa"ohjeita ja vinkkejä, miten syviä lihaksia voi helposti kehittää tukemaan rankaa. Eini ottaa vastaan Luumäellä, mikä on vähän kaukana meiltä katsottuna eikä hintakaan ihan halvin ole, mutta mieluusti ajan vähän pidempään ja maksan vähän enemmän, kun tulos on näin hyvää ja ennen kaikkea pysyvää! :)


Paso oli jo välillä lopettanut kokonaan mm. selällään nukkumisen ja piehtaroimisen, mitä en ollut edes tajunnut, ennenkuin se Einin käsittelyjen jälkeen alkoi taas kelliä suosikkiasennossaan. Ilmeisesti selkä oli niin jumissa välillä, että tämä ei tuntunut hyvältä. :( Mutta nyt taas kellitään ja piehtaroidaan! ... ja ruovitaan ulkona, mikä sekin kuulemma tekee oikein hyvää lihaksistolle... vaikka vähän porsastelua onkin. ;)


Lopuksi vielä toisenlaista lapsi-koira puuhastelua. Paso lukukoirana:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti