Tottiksesta taasen

Ollaan nyt jokunen kerta Pason kanssa tässä tokoiltu. Yritän pitää mielessä, että se ei todellakaan ole kauhean pätevä kyseisessä lajissa, syystä siitä, että en itse ole sille opettanut kuin ihan perusteet. Paso ei myöskään ole vaikuttanut ollenkaan niin innostuneelta tokoilusta, kuin agista. En myöskään ole tokoillut sen kanssa niin paljoa, että pystyisin vielä koko ajan olemaan vertaamatta sitä Ässään, vaikka vertailu onkin täysin epäreilua juuri siksi, että enhän ole edes opettanut temppuja kunnolla Pasolle eikä sillä ole ollut mitään mahdollisuutta tai aikaa syttyä lajiin... Eli, yritän siis kovasti pitää mielessä, että koirani on ihan aloittelija. Ja mitä paremmin sen muistan, sitä paremmin sujuu, kun en ala vaatia siltä liikaa.

Kuitenkin minulla on monesti ollut sellainen olo, että vaikka kuinka olen pitänyt tehtävät helppoina, vaatimukset pieninä ja palkat suurina, Paso tekee vähän ns. "puolivaloilla". En vaan ole saanut sitä innostumaan oikein toden teolla enkä nostettua virettä sellaiseksi kuin tahtoisin. En herkuilla, naksuilla, pallolla, patukalla... Ja sitten meinaa omakin into lätsähtää.

Ja sitten! Istuin tässä päivänä muutamana pihakeinussa ja Paso tuli siihen ja sylkäisi kävyn suustaan siihen mun viereen keinuun, tapitti mua silmiin ja heilutti vimmatusti häntää. Kysyin että haluutko tehdä jotain? Ja hännän heilutus senkun kiihtyi ja alkoi innostunut vingahtelu / haukahtelu. No, nousin sitten siitä keinusta, otin kävyn ja pyysin sivulle. Viuh! Ei oo muuten koira ikinä ehkä tullut niin vauhdilla perusasentoon. :D Tehtiin siinä sitten perusasentoja, askelsiirtymiä, käännöksi. Pari maahanmenoa ja hieman kaukokäskyjä (is-maa-is) ihan läheltä. Välillä käpy palkaksi, sitten jatkettiin. Käpyjähän meidän pihalla riittää, kun pari mäntyä niitä tiputtelee kymmenittäin joka päivä! :D Vire pysyi koko ajan mielettömän hyvänä ja koira pani parastaan. Miten kivaa! Mietin jo, että pitääkö tässä nyt kerätä ämpärikaupalla käpyjä talven varalle?!

Eilen Paso tuli samalla tavalla pyytämään tekemistä. Istuin sohvalla ja siihen saapui yksi Pasanen narulelu suussa heiluttamaan häntää niin että koko pylly heilui. Tehtiin sitten taas niitä perusasentoja ja askelsiirtymiä sekä täyskäännöksiä ja niissähän alkaa jo näkyä pientä edistymistä. Vire oli taas mitä parhain ja Paso jaksoi hyvin tsemppailla vielä parit kaukokäskytkin. 

Mikä nyt sitten on lopputulema? Me tokoillaan silloin, kun Paso haluaa?! :D No, ehkäpä näillä pienillä sessioilla sais pikkuhiljaa rakennettua sitä virettä paremmaksi myös niihin kertoihin, kun minä päätän milloin treenataan. ;) Niin.. mikäli aikaa, energiaa ja intoa riittää vielä sittenkin, kun aloitetaan aksailut taas.