Eilen oltiin oman seuran möllikisoissa Pason kanssa. Illalla kyllä ihan vakavasti mietin, että miksi edes vaivaudun yrittämään?? Siis itse suorituksissa ja fiiliksessä ei sinänsä ole valittamista, koira teki just niin hyvin töitä kun minä ohjasin. Mutta mutta... Nuo iltakisat alkaa niin aikaisin, että mun on pakko ottaa lapset mukaan kentälle. Ja vaikka ne leikkiikin / popsivat eväitään ihan nätisti, niin siitä ei pääse mihinkään, että osa keskittymisestä on lapsissa ja se osa taas on tietenkin poissa koiraan ja suoritukseen keskittymisestä. Paso huomaa sen heti ja kun se on niin nopea, niin pienetkin herpaantumiset ohjauksessa johtavat väistämättä virheisiin. Ja sitten soimaan itseäni, kun en pystynyt keskittymään...
Eli ehkäpä pitäisi lakata yrittämästäkään harrastaa mitään tuollaista lapset mukana ja jäädä suosiolla kotiin / talkoohommiin silloin kun lapset on otettava mukaan. Säästyisi omalta mieliharmilta.
Molemmilta radoilta siis hyvävauhtiset hylyt hauskaa pitäen. Kohdissa, joissa ajattelinkin, että tarvitaan tarkkaa napakkaa ja nopeaa ohjausta, ettei Paso ajaudu ohi esteiden. Kontakteista olen ylpeä, ne tuli tehtyä hienosti, samoin kepit ja kaiken kaikkiaan eteneminen oli hyvän tuntuista. Mun koko käytettävissä oleva aivokapasiteetti vaan PITÄÄ saada suunnattua itse suoritukseen, muuten ollaan ongelmissa.
Ratojen jälkeen tuttava naapuriseurasta tuli tarjoamaan minulle paikkaa heidän seuransa järjestämässä Nina Mannerin agikoulutuksessa, joka on jo huomenna. (Katseli vissiin, että ollaan kipeästi avun tarpeessa... ;) ) Jonkun aikaa papailtuani Johannan kannustuksesta laitoin sitten viestiä koulutuksen järjestäjälle, että jos paikka vielä on vapaa, niin tullaan mukaan. Huomenna siis Mannerin oppiin, toivottavasti musta nyt sitten on johonkin järkevään ja saan pidettyä pään kasassa. :) Nyt täällä vaan pähkäilen, että pitäisikö Pasolta ajella vielä turkki pois, ei tulisi niin kuuma?
Postauksen kuvat (c) Johanna Kiviharju, ne on kuvattu Kouvolassa piirinmestaruuksissa. Johannalle kiitos kuvien käyttöoikeudesta! :) Paso on jotenkin niin hellyyttävä, kun se niin vakavissaan aksaa ransukorvat lepattaen. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti