Onnistunut ex-tempore koulutus

Sunnuntaina oltiin siis Pason kanssa naapuriseuran järjestämässä Nina Mannerin agilitykoulutuksessa. Tämä oli siis se koulutus, johon eräs tuttava minua erikseen pyysi tulemaan, heillä kun oli yksi paikka tyhjillään. Ensin jo kieltäydyin, mutta jonkun aikaa pohdittuani ja Johannan kannustamana päätin kuitenkin mennä kokeilemaan. En kauheasti ole aikaisemmin innostunut monistakaan "guruvalmentajista", koska olen kokenut etten ole riittäävän taitava moisiin ja että rahat menee vaan hukkaan, kun en ymmärrä ja pysty toteuttamaan puoliakaan mitä siellä opetetaan. Mutta tämä koulutus oli kyllä tosi kiva ja hyvä!

Tämmöinen rata tupsahti etukäteen sähköpostiin:

Ja hyvä kun tulikin, koska en kyllä ikipäivänä olisi pystynyt omaksumaan sitä missään rataantutustumisajassa... Mutta nytpä pääsi tutustumaan jo valmiiksi radan osaavana ja edes jonkunlaisella valmiilla suunnitelmalla. :) Etukäteenkin rata näytti mukavan suoritettavalta, vaikka ei ihan helpolta. Ja kävellessä sama fiilis vahvistui. Vaikeimpana paikkana ajattelin ehtimistä 11-13 ohjaukseen fiksusti, 15-18 valssailuja, ja loppurallatuksen ainoaa kurvia hypyltä 28 putkeen 29. Enkä kyllä väärässä ollutkaan.

Ensimmäisellä lähdöllä Paso huvitti yleisöä sujahtamalla ääntä nopeammin sekä ykköshypyn että minun ohitse suoraan putkeen. xD Eipä mulle moinen tullut mieleen, olin mielestäni niin upeasti asemoitunut kohti 2-hyppyä ja puomia... No, ylpeys käy lankeemuksen edellä. Toisella yrityksellä ja vähän napakammalla käskytyksellä hienosti puomille ja hyvin ehdin 6-hypyn takaakiertoa ohjaamaan. Mutta sitten iski jäätyminen enkä älynnytkään lähteä liikkeelle. Hups. Kuinka ollakkaan olin auttamatta myöhässä kepeille ohjauksessa ja Paso sujahti mutkaputkeen koska juuri sinne sitä tahattomasti ohjasin. Palkka koiralle ja uusi yritys. Nyt kun tein takaakierto + persjätön ajoissa ja liikuin järkevään suuntaan putken suulla, haki Paso kepit tosi hienosti vilkaisemattakaan putkea.
Lähetys 9-hypylle ja sitten tossua toisen eteen että ehtisin työntämään koiran 11-hypylle. En ihan kunnolla ehtinyt, jouduin kääntämään vastakkaisella kädellä jolloin Paso hyppäsi väärään suuntaan, piti korjata linjaa että päästiin 12-hypylle ja siitä tahmeasti 13 ja putkeen. No okei, pelasteltiin niin, että mentiin oikeat esteet oikeassa järjestyksessä, mutta siitä oli sujuvuus kaukana. :D Uusi yritys, vähän rohkeampi lähtö "kilpajuoksuun" suoraa putkea kohti, koiranpuoleisella työntö 11-hypylle ja saatiin paljon paljon nätimpi takaaleikkaus 12-hypylle. Putkeen päästiin aika kivuttomasti oikeaan päähän, vaikka olin vähän epäillyt kuinka käy. Ajoissa tehty puolivalssi kuitenkin käänsi hienosti koiran kuonon oikeaan suuntaan, eikä Paso kuitenkaan lähtenyt haikailemaan puomille. 

Sitten se meikäläisen murheenkryyni... NELJÄ (4!!!) valssia peräkanaa. Tsiisus. Minä kun en yleensä selviä oikein yhdestäkään. Mutta ei tähän kohtaan oikein muuta järkevää ollut tehtävissä, joten ei muuta kun härkää sarvista ja yrittämään. Taukoakin pidettiin välissä, koska hallissa oli kuuma ja sekä koira että ohjaaja alkoivat hyytyä. Ja saatiin se nyt jotenkin lopulta menemään, mutta vaikeeta oli. Me joudutaan Pason kanssa kierteeseen, jossa mun ohjaus muuttuu epävarmaksi (koska en osaa valssata) ja mun epävarmuus hidastaa Pasoa ja mitä hitaammaksi se tulee, sen epävarmemmaksi ja kankeammaksi mun ohjaus muuttuu... Ei hyvä. No, pitää vaan koitaa noita valsseja treenailla. Tanssikurssille kansanopistoon ehkä??

Loppu olikin sitten oikeastaan silkkaa hauskanpitoa. Mutkaputkelle persjättö, valssi 21 ja 22 väliin (tämän riman Paso pudotti tosi helposti jos mun käsi tipahti liian aikaisin valssin pyörteissä) ja sitten vaan reviteltiin kontaktin jälkeen suoraa. Paso eteni upeasti kun vaan huutelin esteiden nimiä ja haki tosi hienosti pimeän putken suun. Mun huoleksi jäi vaan juoksennella perässä ja sitten ottaa mahdollisimman paljon etumatkaa Pason ollessa putkessa että ehtisin 28 hypylle valssailemaan... Samalla piti kuitenkin huolehtia että koiran linja tulisi fiksuksi eikä se hakisi 28-hypyn sijasta 12-hyppyä. Vähän lipsahti meillä kaahotuksen puolelle ja vaikka Paso toki kääntyi, se kävi tekemässä kaarteen pitkällä keinun alla... ja livahtipa kerran väärään putkeenkin kun valssi oikein venyi ja vanui. Mutta ei se mitään, kivaa oli kaahottaa! ;) Siinä me ollaan ainakin tosi hyviä! :D

Ehdottomasti mennään Mannerin koulutukseen uudestaankin!

Nyt huomenna käydään säätämässä säädöt toivottavasti kohdilleen viime hetken treeneissä ja lauantaina kisataan. Saas kattoa kuin käy. Pitäkee peukkuja!