Mutta on täällä sentään jotain tehty. Viime viikolla Paso pääsi pitkästä aikaa aksailemaan. Ensin käytiin Johannan kanssa vähän kentällä hurvittelemassa, ei tehty mitään kovin kummoista, kentällä valmiina olevien puomin ja a-esteen ympärille kannettiin muutama hyppy ja yksi putki ja sitten surffailtiin. Paso teki TÄYDELLISIÄ kontakteja. :) Vauhdikkaita ja napakoita. Ihan mahtavaa! Sitten maanantaina, juuri ennen leirille lähtöä käytiin tauon jälkeen ekoissa ohjatuissakin treeneissä. Ei paljon helle Pasasta haitannut, niin innoissaan se oli kuuden viikon agitauon jälkeen! :)
Treenien aiheena oli sylikäännös. Meikäläisen akilleenkantapää (mulla tuntuu olevan melko monia akilleen kantapäitä, mutta tämä on ehdottomasti yksi pahimpia...)
Olin melko varma, etten saa Pasoa kääntymään välistävetoja sylkkärillä, mutta niin vaan jätkä puikkelehti siivekkeiden välistä kun paraskin slalomisti! Samoin kepit haki sylkkäröiden tosi hienosti. Kaikista haastavin sylkkäri oli 12-13 välillä, kun Paso tuli putkesta niin valtavaa vauhtia että tahtoi ehtiä hypätä vähän väärään suuntaan seuraavaa käännöstä ajatellen. Tämäkin korjaantui kun kipaisin vähän linjaamaan pienellä vekillä ennen 12-hyppyä. Suhina toimi tosi hyvin ennen 2-, 7- ja 12-hyppyjä kertoen Pasolle, että kohta tarttee tiukasti kääntyä. Muutenkin se oli kuulolla tosi hienosti ja suorastaan unelma ohjata. :)
Sitten startattiinkin viikoksi eräleirille Kuutsaloon. Siellä Pasolla oli oikein tyttöystäväkin ja muutenkin kovin kivaa - ja kovin rankkaa... Leiriraporttia vähän myöhemmin, toivottavasti kuvien kera. Leiriltä kotiuduttiin sunnuntaina, loppuilta ja maanantaipäivä levättiin ja maanantaina taas treenehin. Muuten oltaisiin jätetty menemättä kokonaan, mutta Johanna lupautui Pason kanssa ensi viikonlopun piirinmestaruuksiin joukkueeseen (koska itse olen estynyt) ja maanantai oli melkeinpä ainoa tilaisuus harjoitella ennen kisoja... Paso oli innoissaan kuten aina, mutta kroppa ei selvästi meinannut jaksaa samaan tahtiin kun pää olisi halunnut mennä. Rimat laitettiin mataliksi, kun tassu ei selvästikään noussut ja A-esteen Paso enimmäkseen kiersi... ;) Mutta saipahan Johanna vähän otettua tuntumaa ja totesi saman kuin minä. Tauko on tehnyt Pasolle tosi hyvää ja se on mielettömän hyvin kuulolla. Ehkä se on tauon aikana ajatellut, että jos joskus vielä radalle pääsee, niin pitää yrittää olla skarppina ettei taas joudu "jäähylle"? ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti