Allekirjoittanut jäi äippälomalle, joten nyt on pikkuisen enemmän aikaa ja hurjan paljon enemmän energiaa puuhata Pason(kin) kanssa. Ja myöpä aloitettiin oikein tokon tehotreenaus! Kaivoin jopa Salme Mujusen "Tie tottelevaisuusvalioksi" - kirjan taas esiin ja sain kuin sainkin uusia idiksiäkin ja selvennyksiä omiin aatoksiin. :)
Nyt on viikon päivät treenailtu joka päivä pikkuisen. Tehotreenissä tällä hetkellä on perusasento ja niiden rinnalla sitten luoksetulo, paikallaolo ja maahanmeno.
Perusasentotreenejä on nyt tehty paaaaaaljon, tavoitteena tietenkin se täydellinen perusasento. ;) Ja Paso hakeutuukin perusasentoon jo ihan itse heti, kun aavistaa että namia voisi olla saatavilla. Meikäläisen maha asettaa pikkuisen haastetta, mutta avuksi olen nyt piirtänyt viivan maahan, että varmasti näen ovatko Pason varpaat samalla kohtaa omieni kanssa. Ja palkkausta tietenkin vain prikulleen oikealta kohdalta ja katsekontaktista, Paso istuu perusasennossa, minä sanon "sivu" ja palkkaan kun katsoo minuun ja tätä sitten toistetaan sarjoina. Välillä vapautus ja taas uudelleen hieman paikkaa vaihtaen. Käsimerkin olen saanut jo melkein kokonaan häivytettyä, lähinnä pitää vasen käsi olla näyttämässä vielä hieman oikeaa kohtaa, jos ei ole, Paso jää vinoon tai tarjoaa maahanmenoa.
Paikallaoloa on treenailtu lähinnä paikalla istumisena, nyt muutaman kerran jopa niin, että olen mennyt ihan pikku hetkeksi nurkan taakse piiloon ja sieltä palannut heti palkkaamaan. Samoin saan kävellä koiran editse, ympäri, taakse yms. ja hyppiä ja pomppiakin paikallaolon siitä häiriintymättä. Ja Ronja voi heitellä kuonon edessä palloja tai heilutella patukoita. ;) Tässä ei ole oikeastaan siis mitään ongelmia. Kerran on harjoiteltu jo paikalla makaamistakin, sekin muuten ihan ok, mutta Paso tahtoo pompata aina istualleen kun palaan takaisin sen vierelle - tätä harjoitellaan siis lisää jatkossa!
Luoksetulo suoraan perusasentoon on hallinnassa, ainoa "ongelma" on valtava vauhti ja into - Paso yleensä juoksee 1-5 metriä mun ohitse ennen kuin kääntyy ja palaa perusasentoon... Matkalla sitten välillä pitää vielä lisäksi mun kohdalla loikata korkea pomppu ja tökätä mua nenällä. Heh. :D Mutta menköön nuoruuden innostuksen piikkiin, josko tuo tuosta rauhoittuisi. Jonkun verran olen tehnyt luoksetuloja myös selkä seinää tai aitaa vasten, mutta Salme Mujunen kirjassaan oli sitä mieltä, ettei tämmöiseistä apukonsteista lopulta ole harjoittelussa hyötyä, vaan ongelma palaa heti kun apukonsti jätetään pois... Tiedä sitten häntä?
Maahanmeno on sellaisessa vaiheessa, että Paso osaa käskyn ja menee enimmät kerrat maahan myös oikealla tekniikalla eli siis valumatta eteenpäin, "niiaten" eikä myöskään enää lösähdä lonkkalepoon, kuten alussa tosi usein. Mutta aika selkeä käsiapu vielä tarvitaan, koska ahne teini ei haluaisi mennä alaspäin jos namikäsi pysyy ylhäällä! :D Vähän on tehty myös nopeita maahanmenoja liikkeestä niin, että Paso kulkee mun mukana ja vauhdista käsken maahan palkaten vain riittävän nopeat ja oikeatekniikkaiset, muuten jatketaan suoraan matkaa. Hyvin sujuu, jos paksukainen vaan jaksaa kumarrella... ;) Tänään alettiin sitten harjoitella pikkuisen myös kestoa, eli että siellä maassa pitäis pysyäkin kunnes toisin sanotaan. Melkoinen jojo-ilmiö saatiinkin aikaan! :D Mut eiköhän sekin sieltä pian opita!
Seuraavaksi aletaan varmaan harjoitella seisomista ja vaikka sitten tunnistusnoudon alkeita. Seuraamista en halua alkaa yksikseni treenailla, vaan kaipaisin siihen jotakuta katsomaan, että koira varmasti pysyy oikealla paikalla ja etäisyydellä yms. Ja sitä sitten varmaan tehdään, kun tästä mahasta päästään, että edes näen koiran... En nimittäin halua tehdä samaa virhettä kuin Ässän kanssa, että seuraamisen alkeisopetus oli vähän sinnepäin - sitä sitten korjailtiin koko koiran elinikä, eikä siitä koskaan oikein tullut lopulta hyvää.
Tämmöttisiä meillä. Lisäksi käydään melkein päivittäin metsälenkillä, missä Paso saa urveltaa vapaana minkä kintuista pääsee. Ja sehän urveltaa! Näiden toimien myötä Pason rasittavuusaste on viime päivinä hieman laskenut täällä kotosalla. ;) Niin se energia vaan purkautuu, etenkin tuohon aivo-osaston käyttöön! :)
Luoksetulon perusasentoa kannattaisi ensin harjoitella niin, että ensin kutsut koiraa naama koiraan päin ja sitten lähdet liikkeelle pois päin niin, että sulla on selkä Pasoon päin, liikut eteenpäin ja kädellä autat sitä heti tulemaan oikeaan paikkaan ja jarruttamaan. Kun se oppii tämän, hidastat vielä kävelyvauhtiasi, lopulta seisot paikallasi ja vasta sen jälkeen seisot koiraan päin koko ajan. Ainakin Saijan pentutokossa on tästä lähdetty liikkeelle luoksetulossa ja hyvin on toiminut.
VastaaPoista