Aatonaatonaaton aksaa

Tänään oltiin sovittu Johannan kanssa treffit hallille. Mulla oli ajatuksena päästä Pason kanssa rallattamaan jotain kohtuullisen helppoa ja vauhdikasta rataa, että saadaan viime aikaisten vakavamielisten vääntöjen jälkeen vaan pitää hauskaa ja JUOSTA. Ja samalla vahvistaa vauhdikkaita kontakteja.

Kuin tilauksesta hallilla odotti tämänmoinen rata:

Johanna meni puomin päähän palkkausvalmiudessa, ja sitten mentiin. Ja Pasohan teki täydellisen vauhdikkaita puomeja ja hienoja pysähdyksiä kontaktille, kun se tiesi Johannan odottavan juustojen kanssa. ;) Mutta hyvä niin. Tätä lisää! Välillä Johanna vähän jekutti Pasoa niin, että menikin kyykkyyn puomin päähän (ettei Paso nähnyt ennenkuin alastulolla) ja niin kauas, että Pason piti malttaa pysähtyä selkeästi kontaktille eikä juosta vaan Johannan syliin. Melkoisia matrix-pelastuksia se muutaman kerran tekikin, kun venytti jo ilmaan nousseet takavarpaat viime hetkellä takaisin kontaktipinnalle, kun huomasikin ettei yletykkään Johannan tykö! :D

Rata itsessään oli tosi hauska, eikä näennäisestä helppoudestaan huolimatta kuitenkaan mikään läpihuutojuttu. Ohjata piti ja keskittyä, tai meni joku hyppy sivu suun taikka pyllisti koiran väärään päähän putkea. Meille päänvaivaa tuottivat eritysesti hypyt 5-7 (Paso sujahti kutosen ohi, jos jäin "alapuolelle" ohjaamaan ja takaaleikkauksella taas hyppäsi samaisen kutosen vähän väärään suuntaan ja turhan pitkälle.) Paras ohjaus oli mennä vitosen taakse niistämään ja siitä pyöräyttää kaarre ja kepeille. Toinen hankala kohta oli heti keppien jälkeen vienty 9-putkeen, kun oikea putken pää oli tosi pahasti pimennossa ensin putken takana ja sitten väkisinkin ohjaajan takana... Jos en ollut tosi tarkkana ja selkeänä ohjauksissani, livahti Paso väärään päähän putkea tai vilisti suoraan 10-hypylle tähtäimessä kokonaan väärä putki.
11-putkeen tuli kaikista nätein kaarre pakkovalssilla hypyn takana. Sitten loppu olikin putkirallattelua, jossa meinasi ohjaajaparan pää mennä pahan kerran pyörälle! :D Tarkkana sai kyllä edelleen olla valsseissa. Selkä suorana ja selkeää liikkumista oikeaa putkensuuta kohden, niin tuli mahdollisimman suorat linjat eikä turhia kaarteita vääriä putkensuita haikaillen.

Ja mikä parasta, tämän radan saattoi pyöräyttää suoraan uudelleen käyntiin kulkematta lähtöruudun kautta, jos siltä tuntui! :D

Pason jälkeen oli Mollyn ja Peetun vuoro. Minäkin sain pitkästä aikaa vähän ohjastaa Peetua ja sehän pinkoi kun mikäkin! Olihan se saanut toki urheilujuomaa ennen treenejä! :D Pasolla meni pelimerkit täysin sekaisin, kun hänen ohjaajansa meni hänen agiradallaan jonkun muun kun hänen kanssaan. Kun päästiin Peetun kanssa maaliin, nappasinkin hetken mielijohteesta Pason suoraan vauhdista radalle. Ja se pinkoi kun mielipuoli! Ihan karmeaa vauhtia (no ok, hypyt oli minikorkeudessa joten niihin ei kulunut aikaa...) ja mikä keskittyminen! Tuntui että se tuijotti herkeämättä mua, että mitä nyt ja mihin nyt. Vau mikä mielentila. Peetu (joka ei vieläkään ollut saanut tarpeekseen, vaikka oli jo mennyt sekä Johannan että mun kanssa) karkasi kesken radan mukaan ilonpitoon, mutta sekään ei häirinnyt Pason keskittymistä millään lailla. Mitä nyt piti antaa Peetulle palautetta, kun se meni putkia väärään suuntaan... ;) Loppuradasta vaan meinasi loppua henki, kun oli niin kova vauhti ja toinen kierros jo menossa ja sitten vielä rupesi naurattamaan se koirien neuvottelu siellä putken sisällä että kumpaan suuntaan näitä nyt suoritetaan. Mutta hyvin menivät molemmat pelkillä käsiohjauksillakin, kun ei enää suullisia ohjeita kyennyt naurulta ja hengästymiseltä antamaan! xD

Kylläpä oli HAUSKAT treenit. Suorastaan naurettavat. ;)