Sunnuntain agikisaturistoinnin jälkeen maanantai vietettiin huilipäivää ja tiistainakin Paso oli vain hangaround-jäsenenä agilityharjoituksissa, joita olin vetämässä. Mutta keskiviikkona päästiin tositoimiin. Ensin alkuiltapäivästä Paso pääsi metsärällästyslenkille Mollyn ja Peetun kanssa. Tosin helleaalto yllätti meidät ja todettiin kesken matkan että uimaanhan tässä olis pitänyt lähteä eikä metsään, kauhean kuuma oli koko orkesterilla!
(c) Johanna Parikka
Mutta kyllä sitten ruoan päälle iltapäiväunet maittoivat. Iltaan mennessä Paso olikin latautunut taas mukavasti, kun suuntasimme Koiraseura Kotkan Kivan pentukurssille. Ensimmäisen kerran aiheena olivat kontakti ja istuminen sekä ohjaajille oikea-aikaisen palkkaamisen harjoittelu. Päivän temput sinänsä olivat Pasolle jo ihan tuttuja juttuja, mutta myöpä mentiinkin kurssille nimenomaan harjoittelemaan työskentelyä kentällä häiriössä, toisten koirien läsnäollessa. (Ja lisäksi hakemaan samanikäistä leikkiseuraa, mutta siitä vähän myöhemmin)
Kurssikerta alkoi ihan vaan kenttään tutustumisella nuuhkimalla (koirat siis, ohjaaja sai vaan pidellä hihnan päästä kiinni. ;) ) ja sitten luoksepäästävyyden harjoittelulla. Kaikki kolme kurssin vetäjää kävivät pentuja tervehtimässä. Pasolta katsottiin mun pyynnöstä myös hampaat. Paso malttoi tosi hienosti pysyä jopa perusasennossa kunnes tervehtijä kyykistyi viereen rapsuttamaan, jolloin toki piti mennä naamat pesemään! :)
Varsinaiset harjoitukset aloitettiin perus-kontaktiharjoituksella, jossa koiran tuli katsoa ohjaajaa kasvoihin saadakseen palkan. Tähän yhdistettiin "katso"-käsky. Tätä ollaan Pason kanssa naksuteltu aika paljon kotona, joten homma oli sinällään helppo, niinpä, kun Paso ei tuntunut toisista pennuista häiriintyvän, aloin vaatia siltä hieman pidempää kontaktin pitoa palkan saamiseksi. Hienosti toimi penneli.
Pikku tauon jälkeen jatkettiin "istu"-harjoituksilla. Koska Paso osaa myös "istu"-käskyn jo oikein hyvin (etenkin kun on nakkia tarjolla...), teimme paikallaolo- / malttiharjoittelua muiden treenaillessa istumista. Käskin siis Pason istumaan (palkka) ja sitten odottamaan ja kävelin remmin mitan päähän, josta palatessa palkka ja vapautus. Tämä sujui hienosti, joten välillä lisäsin ja välillä lyhensin joko aikaa tai matkaa ja lopulta kävelin myös koiran sivuille ja jopa taakse ja aina se istui kuin tatti paikallaan. Hieno jätkä! Olin tosi iloisesti yllättynyt, ettei Pason työskentelyä tuntunut tippaakaan häiritsevän muut kentällä välillä tosi lähelläkin olevat koirakot tai muutenkaan yhtään mikään (mm. kentän vieressä käynnissä ollut oksasilppuri tms. tosi äänekäs puutarhakone, ohi ajavat traktorit ja leikkuupuimurit, läheltä kävelevät ihmiset...)
Lopuksi vielä oli tarkoitus harjoitella oikea-aikaista palkkaamista palkkaamalla koiraa aina, kun sillä on kaikki neljä tassua maassa (ideana opettaa pentuja kulkemaan hihnassa hyppimättä). Muunsin tämän "seiso"-treeniksi, eli kuljimme ympäri kenttää ja kun käskin "seiso" tuli Pason pysähtyä seisomaan. Ja pysähtyihän se, vaikka edellisistä seisomisharjoituksista oli ikuisuus aikaa ja silloinkin oli harjoiteltu näyttelyseisomista eikä liikkeestä pysähtymistä. Toki autoin käsimerkillä, mutta kuitenkin - Paso älysi homman juonen tosi äkkiä, ja piti hienosti yllä kontaktia koko ajan kaiken muun hyvän lisäksi.
(c) Jaana Siltanen
Harjoitusten lopuksi kysyin, olisiko kentällä jotakuta muuta, joka haluaisi että pennut pääsevät leikkimään keskenään ja löytyihän sieltä Pasolle leikkikamu. Vain viikkoa vanhempi labbis/collie-mixi ja kivat painit saivat kakarat aikaan vielä iltahämärissä.
Kotiin sai tuoda väsyneen mutta tyytyväisen pennun. :) Ensi viikolla päästäänkin sitten kurssilla harjoittelemaan luoksetuloa ja mukana kulkemista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti