Ääriolosuhdetreeniä

Keskiviikkona oli taas pentukurssipäivä. Puoli seitsemältä, kun oltiin juuri tekemässä lähtöä kentälle, taivaat aukenivat ja vettä alkoi loipottaa taivaan täydeltä. Mutta kun juustot oli jo pilkottu, niin ajattelin että lähdetään nyt, jospa sade siitä hellittäisi vähän. No eipä hellittänyt. Yltyi vaan. Mutta mitäpä me pienistä, kun on kerran kastunut, ei loppusateella enää ole väliä, eiks jeh?! ;)

Eli vettä satoi taivaan täydeltä ja lisäksi pimeys laskeutui kentälle. Onhan siellä valot, mutta jokainen tietänee, kuinka pimeää syksyllä voi olla, kun sataa kaatamalla ja märkä maa imee kaiken vähäisenkin valon... Paso osoittautui kunnon vesikoiraksi eikä ollut sateesta moineskaan. :)

Aiheena oli hyppy, seuraaminen ja luoksetulo. Hyppyä tehtiin sekä toko- että agihypyllä, lisäksi oli ihmeteltävänä agilitymuuri. Muurista Paso huitaisi ekalla kerralla ohi, mutta hyppäsi toisella kertaa nätisti yli. Pari kertaa tehtiin hyppy + muuri etenemisharjoituksena, kuten on ennenkin tehty pelkillä hypyillä. Hyvin meni pallon perässä! :)
Tokohyppyyn Paso tutustui nyt ekaa kertaa. Kahdesti mentiin yhdessä yli, mutta eipä Paso moiseen härveliin kiinnittänyt oikeastaan mitään huomiota. Niinpä sitten tehtiin sitäkin ihan tokoon tähtäävänä alkeisharjoituksena. Vein palkan esteen toiselle puolelle ja perusasennosta lähetin Pason hyppäämään. Kerrasta jätkä hoksasi, että siellä se juusto odottaa ja hyppäsi hienosti joka kerta. Pelkällä käskyllä ei tietenkään vielä lähtenyt, vaan tarvitsi käsimerkin mukaan, mutta tämäpä olikin eka kerta vasta. 

Seuraamisharjoituksissa muut aloittelivat ihan alkeista, myö tehtiin askelen- ja kahden mittaisia seuraamisia, palkka oikeasta paikasta ja kontaktista. Lisäksi jonkun verran tehtiin ihan perusasentoharjoituksia.

Lopuksi tehtiin luoksetuloja niin, että ohjaaja meni piiloon ja koira kutsuttiin sinne. Upeasti Paso pysyi paikallaan "odota"-käskyllä kunnes kutsui sitä piilosta. Vaikka oli pimeää ja satoi ja ympärillä vieraita ihmisiä ja koiria. 

Oikein hyvä treeni! Olin kyllä tyytyväinen, kun tuli lähdettyä, vaikka oltiinkin ihan uitettuja molemmat kun päästiin kotiin. :)