sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Kouvolassa kisoissa

Taas kerran turhaakin turhempi reissu Kouvolan kisoihin, mutta tulipahan tehtyä...

Tuomarina Allan Mattson ja oli hyvin Allanimaiset radat kyllä... Ei helpoimmasta päästä, mutta kylläkin ihan suoritettavissa. Hyppyrata:


Alku ihan mukavasti. Putkesta Paso tuli lujaa ja ajautui jo melkein 5-hypyn ohi. Ehdin kuitenkin naarata sen hypylle ja onneksi olinkin suunnitellut pyörittäväni sen "alakautta" jotta saadaan iisimpi lähestyminen kepeille. Muu ei olisi siitä kulmasta enää onnistunutkaan. Pujottelu hienosti, leikkasin takaa niin että olin hyvissä asemissa jatkoa ajatellen. Muurille pieni linjaus ja Paso laskeutui suoraan oikeaa putken päätä kohti. Putken jälkeen oli pakko jäädä vähän vartomaan, etten vedä sitä ohi 9-hypyn ja sitten yhtä matkaa kohti 12-takaakiertoa. Sai akka pistää tossua toisen eteen, mutta ehdinpäs! 15-hypyn ohjasin huonosti ja Paso hyppäsi kauas ja alkoi kääntyä vasemmalle. Tuli piiiitkä kaarros, jonka aikana mun oli pakko jäädä taas vartomaan, ettei se vilahda 15- ja 16-hyppyjen välistä ja saan sen linjattua loppusuoralle oikein. Yhtä matkaa lähdettiin siis loppusuoraa suorittamaan ja selväähän on, että jäin komeasti jälkeen. Tämähän ei sinänsä ole ongelma, Paso etenee kyllä. Mutta jostain täysin käsittämättömästä syystä pituuden jälkeen en enää käskyttänytkään Pasoa hypyille vaan aloin kehua sitä "hienoa, hyvä, menevaan!" Ja mitäs tämä tarkoittaa Pasolle?? No sitä, että tultiin maaliin ja pallo lentää... Joten se pyörähti 19 edessä vilkaisemaan minua, ajautui ohi hypyn ja se nollarata oli sitten siinä. En viitsinyt alkaa naarata sitä takaisin, vaan otettiin hylky jatkamalla maaliin. Saatte arvata paljonko ärsytti oma TYPERYYS!!
Ei se kaunis rata ollut missään vaiheessa, useampi pitkä kaarros ja häthätää pelastus, mutta nolla kuitenkin tuohon loppusuoran mokaan asti. Äh.

Agirata noudatteli suunilleen samaa kaavaa. Muuri vaihtui okseriksi koska kisapaikalla tuuli alkoi nousta myrskylukemiin, eikä muuri enää pysynyt pystyssä...


Agiradassa ei pitänyt olla mitään kovin kummallista. Loppusuorakaan ei niin epätoivoisen pitkä, koska Paso pysähtyy kontaktille. Mutta jo alussa Paso meinasi 3-takaakierrätyksessä ajautua koko esteen ympäri. Sain pelastettua, mutta se hyppäsi aivan väärään suuntaan, josta johtuen myös nelonen meni hankalasti ja väärään suuntaan keinua ajatellen. Ajauduin itse liikaa oikealle enkä pystynyt tekemään takaaleikkausta keinulle kuten olin suunnitellut. Kutoselle siis takaaleikkaus ja sen takia luultaasti rima alas. Myös okserilta rima alas, ehkä edessä siintävän putken takia, ehkä siksi että rimat oli 65 ja okseri siis melko kunnioitettavan kokoinen. Kuitenkin oikeaan päähän putkea. Puomi nätisti ja 11-takaakierto piiiitkällä kaarroksella (Paso tsekkaili maisemia...) Valssi ja kepeille mitkä hienosti kuten aina. Keppien päähän valssi, 13 takaakiertona + valssi taas. (jumaleissön mie valssasin ihan vimmana! :D ) 14 Paso hyppäsi kaaaaauas ja tsekkaili taas vähän maisemia ja yleisöä, minkä takia tosi vinosti 15 jonka jälkeen ajautui ohi 16 (kielto). Sain sen tyrkättyä takaisin oikealle puolelle hyppyä ja hyppäsi melkein paikaltaan. Kun lähdin ohjaamaan kohti putkea, Paso viilettikin ohi putken suun, kävi läppäämässä Aan ylösmenoa muttei kuitenkaan mennyt Aalle vaan lähti taas tsekkailemaan yleisöä radan reunalla. Mie seisoin putken suulla ja huutelin että "MIHIN oikeen olet menossa?!??!) Olis naurattanu, jos ei olis ärsyttäny niin paljon koiran keskittymättömyys. Kun Paso ehti muilta kiireiltään taas radalle, päästiin loppusuora ihan kurissa ja järjestyksessä. Hartiavoimin sai tehdä töitä ja tuntui, ettei koira oikein ollut ihan mukana juonessa. Vilkuili alvariinsa yleisöön ja huiteli ties missä. Ok, varmaan minunkin ohjauksessa oli puutteita, mutta nyt oli kyllä koiran keskittyminen tipotiessään. 

Mietinkin sitten, että joku juju täytyy olla näissä "kotikisoissa" eli semmoisissa kisoissa, missä on paljon tuttuja. Aiemmin nämä epäonnistumiset on menneet mun piikkiin. Että en itse keskity kunnolla koiraan, kun on tuttuja joiden kanssa jutella, joiden ratoja seurailla yms. Mutta nyt kyllä mielestäni itse keskityin ja ohjasin hyvin. Ok, hyppärin hylky oli mun syytä, oletin liikaa koiran suorittavan loppusuoran loppuun asti itsenäisesti, mutta etenkin agiradalla kyllä keskityin ja ohjasin. Nimenomaan panostin siihen, etten hajota keskittymistäni tutuille jutteluun, en katsonut kenenkään kaverin ratojakaan vaan keskityin todella omaan suoritukseen. MUTTA. Annoin tuttujen kuitenkin rapsutella Pasoa. Sehän tuppautuu jokaisen puolitutunkin syliin suorastaan jos vain saa tilaisuuden... Nyt sitten mietin, että voiko olla niin, että se hajottaa sitten koirankin keskittymistä minuun? Kun siellä yleisössä on paljon niitä ihania tyyppejä, jotka just äsken rapsutteli ja nunnutteli. Eihän Paso radalta mihinkään karkaa, mutta kyllä se nyt selvästi vilkuili yleisöä. Mitä se ei yleensä tee. Eikä siis keskittynyt joka hetki täysin minuun. Silloin on vaikea löytää rytmiä ohjaukseenkaan. 

Eli tästä lähien kisapaikalla Pasolle ei saa puhua, eikä sitä saa rapsutella. Ei ennen ratoja. Sorry friends. Seuraavan kerran kun ollaan kisoissa ja en juttele enkä päästä koiraa luoksesi, niin en halua olla epäkohtelias, yritän vaan pitää meidän molempien keskittymisen siinä, mitä siellä ollaan tekemässä. Katsotaan auttaako se. Hope so. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti