perjantai 31. tammikuuta 2014

Ehkä me sitten vaan oltiin kaikki tosi huonoja?

... vai olisko kenties kuitenkin ollut vähän vaikeat radat, kun kummassakaan kisassa ei missään säkäluokassa tullut yhtään nollaa?

Kyseessä siis viime viikonlopun City-belgien kisat, jossa tuomarointitehtäviä hoiti harjoittelijatuomari Janne Karstunen.

Mulla meinasi jäädä agilityrataan tutustumattakin, onneksi yksi tuttu kaveri ystävällisesti huikkasi, että menehän tutustumaan, tuomarin puhuttelu oli ja meni jo, kun tultiin lenkiltä... Kisakirjeessä siis oli ilmoitettu, että rata on valmiiksi rakennettu ja siihen saa tutustua halutessaan jo ennen tuomarin puhuttelua. Ilmoittautuessani kysyin, onko kisa aikataulussa eli onko rataantutustuminen ajallaan. Minulle sanottiin että on, tai jopa vähän myöhässä. Tämän mukaan elettiin, mutta niin vaan oli tuomarin puhuttelu pidetty reilusti ennen ilmoitettua aikaa ja kisa alkoi silloin, kun oli aikataulussa ilmoitettu rataantutustuminen. No, oma moka kun luotin ilmon infoon enkä kytännyt kehän laidalla. Onneksi kuitenkin ehdin vähän ainakin kävelemään rataa, eikä meidän hylky siitä olisi varmaan miksikään muuttunut, vaikka olisin kävellyt siellä puoli tuntia. ;)

Rata näytti tältä:


Pasohan oli putkessa, ennenkun ehdin kissaa sanoa... Se oli menossa putkeen jo suoraan ykköshypyltä, mutta kuuliaisena partiolaisena se suoritti kakkosen ja sitten urku auki... xD Ok, mun ohjaus oli haparoivaa, ehkä - EHKÄ - tosinatsitiukkuudella olisin saattanut saada sen puomille. Tai sitten en. No otettiin uusi lähtö puomille, nätti nopea kontakti, josta hyppykuviot ja putkeen hienosti. Huutelin perään putkijarrukäskyjä, mutta ne varmaan oli tarkoitettu jollekin muulle Pasolle, kun Paso Pasaselle, koska se viiletti kiharat suorana putkesta ulos ja kävi hyppäämässä kakkoshypyn. Sitten kepeille väärin sisään, mutta mua ei vaan huvittanut alkaa korjata, kun halusin vaan eteenpäin ja pois... xD 
Sitten taas ihan nätisti onnistuneita kuvioita ja hyvä kontakti Aalle, mutta 13 ohi ja Paso lepatti kohti putkea. Kääntyi kyllä takaisin, kun jäin huutelemaan. 17-hypyllä olin ajatellut, että tarvitaan hyvä haltuunotto, ettei 18 tule väärästä suunnasta. Haltuunotto onnistui ja tuli kiva pieni hyppy, mutta sitten Paso sai silmiinsä A-esteen ja koko 18 meni "ohi". Ja mua vaan nauratti kun meillä vähän lepatti! :D Mut hyvä kontakti taas ja hyvällä vauhdilla maaliin. Semmonen rata sitten. Ainakin meillä oli hauskaa...

Hyppärille valmistauduin sitten paremmin. Ymmärsin jo tämän "tutustu omaan tahtiin" - kuvion paremmin, että se tosiaan sitten tarkoitti sitä, että tuomarin puhuttelun jälkeen aikaa ei enää juurikaan ole. Rata vaikutti heti ensi katsomalta epätoivoisen vaikealta. Kun sitten olin kymmenen minuuttia sitä hiulannut ja pohtinut erilaisia vaihtoehtoja ja kokeillut ja miettinyt, sain päätettyä miten yritän ohjata ja olin sitä mieltä, että se periaatteessa on mahdollisuuksien rajoissa, joskin melko epätodennäköistä, suorittaa puhtaasti. Rata näytti suunilleen tältä:
(18-hyppy oli jotenkin vinoisesti, vaikka kuvassa on suoraan ja 10kin ehkä jotenkin vähän eri tavalla, mutta you got the point)

Etenkin alku tuntui epätoivoiselle. En vaan keksinyt kertakaikkiaan mitään ohjausta, joka olisi ollut kaikilta osin hyvä ja varma. Joka kuviossa oli joku kohta, että jään joko auttamatta jälkeen, koira menee hypyn väärään suuntaan tai kiertää / ohittaa kokonaan taikka sitten jään niin sen tielle, että rima tippuu. Päädyin ohjaamaan kakkosen takaakiertona ja tehdä siihen persjätön, sitten kolmonenkin ikäänkuin takaakiertona ja idea oli liikkua itse niin reippaasti eteenpäin, että olisin aavistuksen edellä ja ehtisin tyrkätä neloselle. No ei ihan toteutunut se. Paso viiletti viisi metriä mun edellä ja ohi nelosen. Ei se kyllä putkeen mennyt, ei tainnut oikein itsekään tietää mihin oli menossa. ;) Ehkäpä tässä kohtaa joku vastakkainen käsi olisi voinut pelastaa, mene ja tiedä. 
8-hypyn takaakierron ja valssin jotenkin sössin itse niin, että kierrätin Pason koko esteen ympäri. Sitten olin hetken eksyksissä putkensuiden kanssa, mutta päästiin takaisin radalle. Kepeille asti oli ihan sujuva pätkä ja saatiin vielä 14-hypylle nätti pieni hyppy ja käännös kohti keppejä ilman että Paso karkasi kolmoselle takaakiertona (kuten aika moni muu koira) mutta sitten vedin sen itse kepeille väärin sisään... Nyt korjasin pujottelun ja loppurallattelut sujuivat ihan kelvollisesti, joskin 20-hypylle tuli pitkän pitkä kaarre. Mutta maaliin päästiin, esteet suoritettiin numerojärjestyksessä ilman ylimääräisiä ohjelmanumeroita, ja siitä olen aika ylpeä kuitenkin näin haastavalla radalla. Hylkyhän siellä tulosluettelossa lukee kolmen kiellon jälkeen, mutta siitä viis. Ja rimatkin pysyivät ylhäällä! :)

Mutta se oli semmoinen kisareissu se. Ei noustu kolmosiin ei. Mut ei kyllä noussut noista kisoista kukaan muukaan...



Ja ainiin! Edellisenä päivänä ennen kisoja oltiin Sannan valmennuksessa. Siellä Paso oli täydellinen, enkä minäkään ihan onneton ollut! :) Rata oli tämmöinen:


... ja me oltiin ihan liekeissä. ;) En nyt jaksa väsätä tarkempaa selostusta. Jos jotakuta kovastipaljon kiinnostaa joku kohta miten mentiin, niin saapi kysyä. :) 

Videoita on sekä valmennuksesta että kisoista, mutta ne saa odottaa johonkin muuhun päivään. Nyt ei jaksa enää väsätä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti