Agivuoden aloitus Vantaalla

Eilen korkkasimme Pason kanssa oikein toden teolla tämän vuoden agikisavuoden. Ja oikeastaan koko kisauran, kun viime loppuvuoden "kotikisoja" ei oikein osannut virallisiksi kisoiksi laskeakaan. ;)

Meillä oli kolme starttia JAU:n kisoissa Vuokkoset-areenalla, Vantaan Ojangossa. Ensimmäistä kertaa olin kyseisellä areenalla ja täytyy sanoa, että aika luksus kisapaikka näin talvella kyseessä! Ensinnäkin paikalle oli todella helppoa ja yksinkertaista löytää, mitä tämmöinen krooninen eksyjä kuten minä arvostaa kovasti. Ajoaikaa meiltä kotoa hallin pihaan kertyi tunti ja vartti lukuisista tietöistä sun muista hidasteista huolimatta. Ja itse kisapaikka oli tilava, valoisa ja toimiva, keinonurmipohja oli hyvä juosta ja reilun kymmenen asteen sisälämpötila suorastaan helli ulkoa pakkasesta ja viimasta saapuessa. :) Lisäksi järjestävä seura oli tehnyt hyvää työtä, aikataulut oli laadittu hyvin ja niissä pysyttiin tai oltiin jopa edellä ja kisat etenivät jouhevasti. Eli mikäpä oli kisaillessa! 

Aloitimme urakkamme Minna Räsäsen tuomaroimalta hyppyradalta, joka näytti jotakuinkin tältä (ulkomuistista ja videolta tiiraille väsäilty):

Päänvaivaa jo mineille ja medeille tuntui aiheuttavan pujottelun sisäänmenokulma sekä keppien jälkeinen elämä hyppyineen. Maxeille tuomari hieman muuttikin rataa helpompaan suuntaan keppien jälkeen lisäämällä hypyn 4 ja hieman siirtelemällä seuraaviakin. Haastavaa sisäänmenokulmaa pähkäilin kovasti miten viedä, mutta pienellä ylimääräisellä lenkillä Paso selvitti kuin selvittikin tiensä oikein sisään. :) 4-5 välissä olin suunnitellut tekeväni persjätön päästäkseni hyppysuoran vasemmalle puolelle. Mutta tekemättähän se jäi, kun jäin liikaa varmistelemaan pujottelun loppua ja 4-hypyn takaakiertoa. Kun jäin väärälle puolelle, Paso hyppäsi 5-hypyn aivan väärään suuntaan (kohti 16-putkea) ja sieltä takaisin naaraillessa sitten ajettiin 6-hypyn ohi kokonaan. En viitsinyt ruveta enää koiraa takaisin pyörittämään, kun peli kuitenkin nollan osalta oli jo menetetty, vaan otettiin hylky ja jatkettiin rataa hyvällä fiiliksellä. Ekan mokan jälkeen meikäläinenkin taas heräsi ohjaamaan koiraa ja loppurata tultiinkin mielestäni oikein onnistuneesti. :) Loppusuoralla olisin voinut ohjata paremminkin, tai lähinnä oma juoksulinja jos olisi ollut suorempi, olisi Pasokin ottanut hypyt suoraan eikä mutkitellen. Mutta osuttiin sentään jokaiseen. ;)

Minna Räsäsen agilityradalla jatkettiin: 

Haastavat keppikulmat jatkuivat ja tämän(kin) kisan ratkaisijaksi nousi pujottelu ja se, kuinka hyvin koira osasi hakea haastavat sisäänmenot. Itse mietin pitkään kummalta puolelta lähtisin pujotteluun vientiä yrittämään ja päädyin linjaamaan koiran lähdössä vinosti kohti seinää vasemmalle ja sitten koiran oikealta puolelta vieden lähes yhteislähdöllä. Toivoin, että saisin tuolta vähän kauempaa kiertäen tilaa ja aikaa kääntää Paso kepeille. Vaan enhän sitten ehtinyt... Ohi meni jotta vilahti ja jäi ihmeissään pyörimään "missä kaikki esteet, miksei mennä tonne missä se rata on??". Toisella yrityksellä Paso kyllä lähti hyvin osoittamaani suuntaan kepeille, mutta olin itse ajautunut liian lähelle ja työnsin sen toiseen väliin. Kolmas kerta toden sanoi ja päästiin viimein pujotteluun sisään. Tämän jälkeen hieno, vauhdikas puhdas rata tosi hyvällä meiningillä. Olin mielettömän tyytyväinen hienoon koiraan ja oikeastaan itseenikin! Sain kaikki ohjaukset tehtyä kuten suunnittelin ja kontaktitkin meni hienosti. :) Tuloksena vitonen kepeiltä ja jokunen sekka yliaikaa, sijoituksena 12. kun lähtijöitä oli 39. 

Viimeiseksi päästiin vielä Pertti Siimeksen suunnittelemalle agilityradalle, joka oli sujuva ja vauhdikas:

Tällä radalla moka MEINASI käydä 5-6 välissä, jossa TAAS jäin ihmettelemään enkä vaan lähtenyt tekemään suunnittelemaani persjättöä rohkeasti. Ja sittenhän se olikin myöhäistä. Koira siis kutoselle ja takaaleikkauksella pelastamaan tilannetta. Melkoiset mutkittelut Paso-parka joutui tekemään, mutta selvittiin kuitenkin putkelle asti oikeassa järjestyksessä! :D Pason suosikkieste keinu hienosti ja sen jälkeen lähetys muurille ja mitä ihmettä?? Paso juoksi oikealta muuri ohitse?? Upea leieröinti siis muurin ympäri. ;) Videolta yritin tiirata, että lähetinkö tosiaan sen jotenkin tosi laajalla käsiliikkeellä vai mitä tapahtui. Vai eikö Paso vaan hahmottanut sinivalkoista muuria vihreän kentän ja valkoisten seinien seasta?? No, pistetään kokemattomuuden piikkiin tämä. Loppurata taas mallikkaasti ja mahtavalla fiiliksellä maaliin. Tuloksena vitonen + joku kymmenys yliaikaa muurin kiertelystä, sijoitus 10. Lopputulos ei siis ollenkaan hassummin melkein ekoista kisoista! :) Hyvillä mielin ajeltiin kotiin, etenkin kun Paso hyvin ratojen lisäksi käyttäytyi koko päivän hallilla esimerkillisesti. Oli sähäkkä suorituksissaan, mutta otti muun ajan tosi lunkisti makoillen kumirouheella (aika "vähän" sitä muuten tarttui turkkiin...) tai tepsutellen rennosti verryttelyjä. Mun hieno jätkäpätkä! <3

Radat liikkuvana kuvana