Sannan valkku ja Johannan viimeistely

Nyt on taas nostettu häntää pystyyn viime viikonlopun pettymysten jälkeen ja treenattu...

Keskiviikkona päästiin Sannan treeniin. Rataa kävelin epäuskon vallassa: Tää ei tuu mitenkään onnistumaan...

Ensimmäinen tenkkapoo tuntui iskevän jo 4-6 slalomilla. Välit olivat todella pitkät, enkä vaan keksinyt mitään fiksua tapaa jolla olisin voinut ajatella onnistuvani tuomaan Pason oikealta puolelta 4-hyppyä ja sitten vielä ehtiväni ohjaamaan sen vitoselle. Saatikka kutoselle. Sen jälkeen rata tuntuikin ihan selvitettävälle, kunnes tultiin 12-14 kohtaan, missä saikin ihan tarkkaan pohtia miten ja mitä kautta sommitella koira puomille fiksusti, ettei tulokulma tulisi liian vinoksi ja koira vaarassa pudota puolivälistä.

Mutta Sannan kannustuksella lähdin (epäuskosta huolimatta) viemään rohkeasti. Eli lähetys putkeen ja sitten pitikin itse jo liikkua selkeästi 4-hypyn ohi jo kohti vitosta, mutta samalla katsoen koiraan ja merkaten 4-hyppy. Ja sehän pentele toimi! Vaikka olin ihan auringonvarma, että Paso tulee ohi, nelosen ja vitosen välistä jos liikun jo kohti vitosta, niin eipä vaan tullutkaan, kunhan selkeästi merkkasin hypyn ja käskytin ajoissa. Siitä olikin helppo jatkaa 5-6 hypyt ja kun vaan ajoissa ja selkeäti käänsin hartialinjaa koirasta poispäin, se myös kääntyi hienosti eikä vilkuillut väärää putken päätä. Siitä vaan ajoissa taas päästö putkeen ja voilá! Miten helpolta se tuntuikaan! Koskahan oppisin luottamaan Pasoon (ja itseeni)?!?

Kontakteja tehtiin nyt oikein huolella ja muistutellen, juoksentelin ohi yms. Pujottelun Paso haki hienosti, kunhan en itse mennyt liian pitkälle peittämään näkyvyyttä kepeille. Keppien jälkeiset takaakierrot Paso teki myös aivan upeasti, vaikka esteet siellä olivat todella lähekkäin toisiaan ja etenkin 11-hypylle oli matkaakin ja helpommin olisi päässyt suoraan hyppäämään. 13-hypylle muistuteltiin mieleen taas vippausta, mikä toimikin hyvin tässä kohtaa, saatiin vauhdikas pieni pyörähdys siivekkeen ympäri ja hyvä linja puomille. Tavoitteena oli vippaus + persjättö, mutta siihen ei mun aivot tällä kertaa kertakaikkiaan taipuneet, onneksi takaaleikkaus puomilla ei ole mikään juttu Pasolle. :) 

Puomin jälkeen ohjasin ensin "omalla tyylillä" niinkun Sannan treeneissä aina tehdään. Olin ihan tyytyväinen itseeni, kun päästiin loppuun asti esteet ihan oikeassa järjestyksessä ja minusta aika sujuvastikin. Mut ei, "päin helvettiä" se kuulemma meni! xD Pyöräytin siis 15-hypyn ympäri jaakotuksella, niin että Paso kiersi puomin puolelta, kun ajattelin että tulee parempi linja 16-17 välille. Ja sitten 18-hypylle tein takaaleikkauksen. Mut ei se kuulemma ollut sujuvaa. ;) Tehtiin uudelleen siis niin, että valssasin ja Paso kiersikin 15-hypyn toiselta puolelta, mutta kun olin ajoissa liikkeellä oikeaan suuntaan sain sen silti linjattua ja lähetettyä kivasti suorittamaan 16-17 jolloin pääsin itse valssaamaan uudestaan ennen 18-hyppyä, jolle saatiin todella pieni vino linja kohti putkea. No ok, oli se sujuvampi ja varmaan nopeampikin. :) 

Hallissa oli taas kovin lämmin ja Paso alkoi hyytyä, joten lopuksi tehtiin vaan pieni hyppysuora ja putkeen ja paljon kehua ja ylistystä. Mut hyvä treeni! :)

Perjantaina oltiin sitten omissa treeneissä. Johanna oli napannut meille kolmosluokan kisaradan, noin niinkun kisavalmistelutreeniksi. Ratakuva on lainattu Metelimäen blogista:

Sattumalta tässä radassa oli käytännössä ihan samanlainen slalom-kuvio, kuin Sannan treenissä, toiseen suuntaan vaan! Tulipa siis testattua, oliko oppi mennyt perille. ;) 1-4 sujui hyvin, olin jopa aika ylpeä itsestäni, että tein kaksi valssia niin hienosti peräkkäin! :D Paso kääntyi valsseilla oikein nätisti, vaikka selvästi alkuinnostuksessa siitä olisi ollut ihanaa pinkoa vaan suoraan eteenpäin. Aan kontaktilla oli aluksi vähän semmoista kokeilua, että oliks tänne ihan pakko jäädä. Mutta kyllähän se sieltä muistui kun vähän sanoin isommilla kirjaimilla kerran. ;) Sitten slalomia kohti. Otin etumatkaa että pääsin 5-hypyn ohi merkkaamaan ja itse liikkumaan kohti kutosta jo. Ekalla kerralla silti olin auttamatta myöhässä ja liian lähellä hyppyä -> Paso kiersi takaa ja paineli ohi seiskan suoraan putken väärään päähän. Toisella ja seuraavilla yrityksillä onnistui slalomit hyvin kun vaan olin ajoissa. Putken väärä pää oli kuitenkin niin lähellä ja houkuttavasti, että jokusen kerran sinne lipsahdettiin, kun mun luut ei vaan täydestä juoksuvauhdista tulleet tarpeeksi nopeasti kasaan ja puolivalssiin kääntämään ja Pason laskeutumispaikka oli noin puoli metriä putken suusta. ;) Onnistuneitakin kertoja kuitenkin saatiin useita. :) Koira putkeen ja nopea kipaisu uuteen puolivalssiin keppien alkuun. Ja kun haltuunotto ja päästäminen kepeille onnistui ajoituksellisesti nappiin niin kylläpä vaan menikin tämä kuvio mageasti, Paso haki upeasti kepit näinkin avoimesta kulmasta, kunhan en itse ollut liian... no, väärässä kohtaa. ;)

10-15 väli oli ihan ilottelua. Paso teki keinun kontaktin hienosti joka kerta, vaikka juoksin välillä täysillä ohikin. Ja lähti upeasti irtoamaan putkeen niin että saatoin itse juosta jo putken 15 suuntaan hyvissä ajoin. Kun olin ajoissa liikkeellä, ehdin myös hyvin linjaamaan koiraa suoran putken jälkeen, jotta 16-hypyltä tuli nätti linja 17- ja 18-hypyille. Ja vaikka olinkin jo 15-putken puolivälin tienoilla, Paso poimi hienosti matkalta hypyn ja pujahti putkeen. :) Mielettömän hyvä fiilis, kun päästiin menemään niin sujuvasti ja lujalla luotolla!

... nyt sitten vaan odotellaan maanantain iltakisoja ja lähdetään sinne kokeilemaan semmoista kisataktiikkaa, missä ohjaaja niinku ohjais sitä koiraa radalla. ;)