Käytiin viime viikolla viettämässä talviulkoilupäivää Tuulan ja Ronjan parhaan ystävän Annin luona. Mukana menossa oli Tuulan lisäksi Tanja Sebastianin ja Celinan kanssa ja meidän orkesterin jatkona Paso. Tuulalla on kolme pelkikoilaa ja Pasolla oli kovin kivaa leikkisetien ja -tädin kanssa. (Belgeistä en niin menis vannomaan, nauttiko ne yhtä täysin siemauksin Pason seurasta...)
 |
| Paso ja Buddy tutustuvat toisiinsa, Anni hiihtämiseen... |
 |
| Rico & Paso Ricolle heitetään lumipalloja, Paso yrittää peesailla: |
 |
| Luna tarkkana |
 |
| Rico "Risto Raakkel" |
 |
| Rico irvistelee Pasolle "Ne kaikki lumipallot on sitten MUN!" |
Tässä myös videonpätkä koirien temmellyksestä: *kliks*
Samaisen vierailun loppupuolella Paso osoitti taas kerran nerokkuutensa. Oltiin menty sisälle ja talon omat koirat kuivattelivat eteisessä koiraporttien takana. Koska Pason turkki kerää ämpärikaupalla lunta, se kuivatteli kylpyhuoneessa, jotta lattia ei lainehtisi. Kun Paso pääsi pois kylpyhuoneesta, päätimme että se saa olla eri puolella portteja kuin muut, ettei (lähinnä Lunalta) tule sanomista, kun Paso ei kuitenkaan olisi malttanut rauhoittua vain makoilemaan kuten aikuiset koirat. No, hetken päästä alkoi eteisestä kuulua ärinää tyyliin "Jos et kakara häivy, mä teurastan sut" ja todettiin, että Paso on päättänyt liittyä muuhun koiraseurueeseen ja hypännyt matalamman koiraportin ylitse. Hyppäsihän se sieltä kutsusta poiskin, mutta oli hetken päästä uudelleen kaivamassa verta nenästään. Kutsuin sitä uudelleen pois kuvitellen, että se älyää taas tulla matalamman aidan yli kuten tähän asti. Mutta ei - Paso päättikin tulla suorinta tietä, joka ei toki ollut helpoin...
Edessä oli 90cm korkea koiraportti ja sen takana - ei suinkaan yksi, vaan KAKSI avonaista pyykinkuivatustelinettä. Niin eiköhän tämä järjen jättiläinen yritä hypätä koko komeuden ylitse, ilman vauhtia! Ei ihan onnistunut, vaan tämä itseluottamuksen ihmelapsi laskeutui räpiköimään keskelle ensimmäistä pyykkitelinettä. Onneksi Tuula sattui seisomaan juuri vieressä ja oli hoksottimet kohdillaan, joten hän tyynen rauhallisesti nosti Pason niskavilloista pois pyykkitelineestä.
Säikähtikö Paso? Vielä mitä! Se juoksi tosi itsetyytyväisen näköisenä mun luokse kertomaan, että "Kato äiti, mä tulin tosta suoraan, enks ollu pätevä?!!" xD Aika vähän me naurettiin sille. Vaikka tyytyväinen pitää olla, että ainoa joka kärsi välikohtauksesta minkäänlaisia vammoja, oli pyykkiteline...
Että semmoinen urotyö tällä kertaa.
Paso on myös jatkanut puutarhurin uraansa. Syksyllähän se kaivoi koko meidän nurmikon kuopille ja söi kirsikkapuun taimen. Nyt lumien tultua ylettääkin kätevästi karsimaan myös suurempien pihapuiden oksia! Sireeni ja pihlaja ovat jo saaneet uuden muotoilun ja vaahteraa on aloiteltu. Niin, ja titilintujen ja tunatulppujen (Ronjan ilmaisut talitinteille ja punatulkuille) talipallo on askarreltu irti puusta. Arvatkaa onko Paso enää yksikseen pihalla, etenkin kun se koiraporttien lisäksi nykyään ylittää iloisesti myös meidän pihan aidat... Vaikka tyytyväinen pitää taas kerran olla siihen, että tihutyöt tehdään kuitenkin pihalla eikä sisällä!
