lauantai 6. lokakuuta 2012

Agirästejä

Pari viimeisintä aksatreenikertaa on jäänyt kiireiden takia raportoimatta...

Viimeinen ulkokenttäkerta tehtiin viime viikolla omaa treeniä. Olin Pason kanssa yksikseni kentällä, tarkoituksena harjoitella Sannan valkussa opeteltua suhinahidastusta sekä niitä hitsin hankalia välistävetoja. Sekä pujottelua. Rakensin tämmöisen radan:


Numeroilla eka harjoitus ja kirjaimilla toinen. Lisäksi mentiin jotain kolmatta kuviota missä tuli kepit toiseen suuntaan ja jotain hyppyjä sinne tänne ja keppejä takas, mutta sitä en kyllä muista enää...

Suhina toimi ihan hirveän hienosti, kunhan osasin ajoittaa sen oikein ja muistin ohjata koiranpuoleisella kädellä hypylle. Vastakkaisella ohjaten Paso jätti hypyn hyppäämättä ja kääntyi sen edestä. Nyt ei ollutkaan oikeastaan mitään ongelmia välistävedoissakaan ja kakkoshypyllekin tultiin ihan siivekkeitä nuollen. :) Eikä rimatkaan tipahdelleet, vaikka maksikorkeudessa olivatkin! Haastavin kohta oli kirjainradan D-E väli, jossa minun piti olla tosi tarkkana rytmityksen kanssa, että D-rima ei tippunut ja että kuitenkin sain jarrutettua tarpeeksi ja pois koiran alta ja ehdittyä kuitenkin tönäisemään takaakiertoon. Mutta onnistui sekin pari kertaa oikein mallikkaasti! :) Pujotteluissa nou problemos neljällä verkolla. Mielettömän hyvä mieli oli tämän treenin jälkeen ja olin tosi tyytyväinen että jaksoin heti aamusta ajaa kentälle ja roudata esteet yksikseni kontista ja takaisin konttiin. Kyllä kannatti! 

Tällä viikolla Johanna-ihanainen tuli mun mukaan hallille koutsaamaan ja viihdyttämään Tappitiimiä. Hallilla oli valmiina tämmöinen rata, ja päätimme käyttää sitä niin säästyimme rakentelun vaivalta, treeni kun tuli vähän extempore eikä mitään erityistä ollut valmiina mietittynä. Olin vaan ajatellut, että kontakteja ja puojottelua olisi hyvä tehdä.


Onneksi Johanna olikin mukana, sillä yksin en olisi selvinnyt. Tai edes keksinyt kaikkiin kohtiin mitään järkevää... Kakkoselle takaakierrätys + valssi, lähetys putkeen ja sitten piti JUOSTA (Johanna huusi aika kovaa pari kertaa... ;) "JUOKSE!!!" ) että ehdin kipaista vitoselle pakkovalssaamaan. Onneksi Paso irtoaa putkeen älyttömän hyvin, silti tuli melkoinen hoppu. Mutta kun heti lähdin enkä jäänyt haaveilemaan niin ehdin ja meni tosi sujuvasti. Putki oli enemmän ja useammilla mutkilla, FlexiTrack ei vaan annan putkia sillai taivutella. Mutta Paso ehtii mutkikkaankin putken nopeammin kuin minä vastaavan matkan suoraan juosten. Renkaalla oltiin käytännössä yhtä aikaa, Pasolla vauhtia noin seitsemän miljoonaa. Altahan se sukelsi. Rengasta on tehty tosi vähän, joten se ei selkeästikään ole vielä mitenkään varma este. Kokeilin siinä sitten vähän eri käskyjäkin että millä menis parhaiten, mutta pitäydyn kuitenkin siinä omassa "rrrrengas"-käskyssä. Yksittäisenä harjoiteltiin sitten aika monta kertaa pallopalkalla ja kun alkoi näyttää että nyt muistui taas mieleen, otettiin putken kautta, mutta sittenpä ei osannutkaan taas enää. Sitten alkoi tuntua, että nyt on koiralla liikaa kierroksia selkeään ajatteluun ja mua alkaa ärsyttää kohta, joten vein Pason autoon vähän rauhoittumaan ja itse myös vedin henkeä ja koitin meditoida. Ja sittenhän se jo taas sujuikin. Pari kertaa vielä kerrattiin yksittäisenä ja sitten putken kautta ja hyvällä palkalla kun meni oikein. :) Pitää tätäkin treenata! 

Kepit upeasti, melko pimeään putkikulmaan pituuden kautta lähetyksessä ei mitään valittamista ja 11 jaakotellen. Mutta KAS! Paso ei enää yhtäkkiä osannutkaan kontaktia?!? Kun lätkää / nakkia ei ollut näkyvissä, se pysähtyi puomille kuin seinään ja kääntyi ympäri katsomaan mua. *huoh* No, pitkällisten yritysten, pienten kovistelujenkin ja valtavan kannustuksen jälkeen alkoi homma taas skulata. Pitää kyllä nyt kovasti näitäkin treenata ja nimenomaan niin, että mitään targetia ei ole näkyvissä ja silti sinne on mentävä perille asti!

Loppukuvioissa ei ongelmia, mutta tiedetäänpähän taas mitä harjoitella...

Näiden treenien lisäksi on treenailtu pujottelua jokunen kerta viikossa erillisenä. Tällä hetkellä parhaimmillaan Paso on pujotellut koko kepit vain kahdella verkolla, alussa ja lopussa!! :) Toki pujottelu silloin vähän hidastuu vielä, mutta kyllä se nyt on hoksannut kupletin juonen selkeästi. Tämän viikon treenissä kun kepit oli radan osana, laitoin tarkoituksella neljä verkkoa, että saadaan taas vauhtia ja varmuutta. Lisäksi upeina agiuutisina kerrottakoon, että Johanna jatkaa meidän henkivalmentajana ja Sannan treenejä on luvassa nyt syksyllä huomattavasti useammin kuin tähän asti! Mahtavaa. Nyt on into päällä! :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti