Lauantaina käytiin Pason kanssa päiväretkellä Hyvinkäällä. Mietin kyllä siinä ajellessani, että hulluuttahan tämä on - ajaa 2 tuntia suuntaansa, jotta koira pääsee puoleksi tunniksi uimaan... Mutta mitäpä sitä ei rakkaan piskin eteen tekisi? :D Ja olihan se kiva tavata Pason sukulaisia ja kasvattajaa ja muita tuttuja!
Perillä siis odottelivat Pason äitee Inez ja siskolikka Shania. Aluksi koirat saivat juoksennella kylpylän läheisellä metsäpolulla vähän alkuverryttelyjä.
Koko kööri, Shania on juuri päässyt karvoistaan ja pitää siksi takkia. Takana mustassa takissa Pason kasvattaja Heli, sekä Shanian omistaja Kaarina.
Paso oli ylen rakastunut siskoonsa. Joka ei ollut lainkaan yhtä rakastunut Pasoon. Tai kylmään lumeen. Tai kumpaankaan... ;)
Mitä äiti edellä, sitä poika perässä?!
Ei ole omena kauas puusta pudonnut ainakaan jos näihin kuviin on uskominen...
Otettiin vielä yhteispotretti ennen altaaseen pulahtamista. Ei kyllä meinannut onnistua millään, kun Paso ei olisi malttanut olla hetkeäkään aloillaan ihanien naisten vieressä ja Shania ei halunnut muuten vaan olla aloillaan kylmässä. Inez sentään näytti mukuloille mallia, kuinka pätevänä poseerataan! :D Mutta ei saatu koiria oikein rinta rinnan kunnon potrettiin millään...
Sitten olikin aika siirtyä sisään uimasille. Sisällä seuraamme liittyi vielä Pason sijoituskasvattaja Marita ja hänen Iines-koiransa (joka on muuten sukua Ässälle ja on tosi paljon Ässän näköinen ja oloinenkin...)
Inez ja Shania olivat olleet uimalassa ennenkin ja etenkin Inez loikkasi altaaseen samantien rohkeasti kuin vanha tekijä. Pasolle uimalakeikka oli ensimmäinen, mutta ei sitä kaikuva tila tai oudot tuoksut tai mikään muukaan jännittänyt. Se oli vaan kovin rakastuntu Shaniaan. ;) Olin päättänyt jättää uimaopettajan varaamatta, eikä sitä tarvittukaan. Otin Pason noutajataluttimeen ja uitin sen kerran edestakaisin altaan reunalta ohjaten, jotta se näki missä rampit ovat ja että niiltä pääsee vedestä pois, ei reunan ylitse. Sitten heitin tennispallon veteen ja...
... loiskis. Se oli siinä. Ei tarvittu uimaopea eikä pelastusliivejä.
Välillä piti vähän vokotella Shaniaa, mutta suurimman osan puolituntisesta Paso käytti todella tehokkaasti polskimiseen. Meininki oli melkoinen suurimman osan aikaa, kun kaikki neljä vesiäistä hyppelivät altaaseen mahaplätsejä kuka miltäkin reunalta. Ja siis rampiltakaan ei tietenkään menty sillai "sivistyneesti" uimaan, vaan samanlaisella loikalla kun reunankin yli. ;) Taisi koirilla olla kilpailu, kuka tekee isoimmat roiskeet!
Uintien ja kuivattelun jälkeen lähdimme vielä Pason kanssa Maritalle päiväkahville, kun harvemmin kuitenkin nähdään. Ehdittiin sitten vähän jutustellakin. :) Maritalla oli epälukuinen määrä omia ja vieraita koiria. Aluksi annoimme koirien vähän tutustella pihalla missä oli enemmän tilaa. Niinikään kyläilemässä ollut 4v. uros Tico oli kovin kiukustunut Pasoon, kun Paso ei sen mielestä kunnioittanut riittävästi vanhempaa herrasmiestä. Mutta Paso ei paljon Ticon kiroiluista piitannut, sillä oli muutakin puuhaa, niinkun naisia nauratettavana! :D
Tässä vokotellaan Gimmaa...
Kaikkiaan koiria oli pihalla kymmenkunta ja Pasokin oli kun kala vedessä. :) Kyllä olin pojasta ylpeä, kun osasi niin hienosti taas käyttäytyä, vaikka Tico sille kiroilikin, niin ei provosoitunut tai lähtenyt mukaan rähisemään, kunhan vähän siirtyi syrjemmälle ikäänkuin sanoen, että murise minkä muriset, meikäpoikaa ei kiinnosta moiset. :)
Kiva reissu, vaikka ajomatka vähän pitkä yksikseen olikin. Kotona oli loppuillan melkoisen rauhallinen Pasanen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti