lauantai 13. elokuuta 2011

Neljän kuukauden poseerauspotretti

Tältä näyttää Paso, 4kk, 12kg, 40cm:


Pasolta oli päässyt unohtumaan jo opittu "seiso" käsky ja tarjolla oli kovasti istumista... Ja kun ei se kelvannut, niin täytyi tietenkin teatraalisesti laittaa korvia luimulle ja selkää köyryyn ja häntä kinttujen väliin. ;) Muistui se seisominenkin pian mieleen, mutta ihan kauhean kaunista ja pontevaa seisomista ei nyt saatu aikaan. Yllä kuitenkin näkyy, että kyllä se käskystä aloillaan pysyy...

Tässä paras rakennekuva tällä kertaa. Yritetään seuraavaksi jotain ryhdikkäämpää. ;)

Ihan hauskaksi vertailuksi, Ässä saman ikäisenä. Ikävä kyllä sen paino- ja korkeusmittoja en löytänyt mistään, vaikka niitäkin kyllä silloin mittailin...

Johannalle kiitos kameran taakse. :)



keskiviikko 10. elokuuta 2011

Väliaikainfo

Paso kävi maanantaina saamassa viimeiset rokotukset, ja on nyt siis virallisesti kelvollinen koiratapahtumiin. :) Katselinkin jo lähialueiden mätsäreitä, joista ensimmäinen olisi ensi viikolla Kouvolassa. Sinne voisi vaikka lähteäkin, jos saataisiin matkaseuraa. Anyone? Lisäksi Paso on ilmoitettu syyskuun alkupuolella alkavalle pentuagilitykurssille ja olemme jonotuspaikalla myös ihan tavalliselle pentukurssille.

Eläinlääkäri kehui Pasoa hyvärakenteiseksi ja sopusuhtaisesti kasvaneeksi, tasapainoiseksi tyypiksi. Ja muutenkin todettiin pentu terveeksi. Korvissa on melkoisesti karvaa, mikä aiheuttaa sinne korviin ilmeisesti vähän kutinaa ja ärsytystä ja tietysti vaikeuttaa tuuletusta. Olen yrittänyt karvoja nyppiä, vaan ovat niin tiukassa, etteivät kertakaikkiaan irtoa sen enempää kuin turkki muualtakaan koirasta sormin nyhtämällä irtoaisi... Saatiin korvahuuhdetta, millä nyt sitten korvia vähän lotraillaan, etteivät pääse keräämään töhnää sisäänsä.

Painoa Pasolla oli 12kg ja korkeutta on nyt 40cm. Ei taida Pasosta kyllä medikoiraa tulla, mutta on se melkoisen timmi pakkaus jo!

lauantai 6. elokuuta 2011

Friidan kanssa uinti- ja leikkitreffeillä

Eilen käytiin aamu-uinneilla työkaverini Jaanan ja hänen portugeesinsa Friidan kanssa. Paikka oli itsellenikin uusi, tosi kaunis ja suojainen hiekkakuoppa, jossa pohja syveni hyvinkin äkkijyrkästi. Tämä oli Pason mielestä selvästi fantastista, ja mitä pidempään uitiin, sen suurempia kamikazeloikkia se näytti veteen tekevän. Selkeesti tavoitteena mahdollisimman suuret roiskeet! No, pikkupojat on pikkupoikia. ;)

Jaana on taitava kuvaaja, ja täällä upea kuvakooste kaverusten leikeistä. Friida olikin tosi kivaa painiseuraa Pasolle, se on itsekin vielä sen verran nuori, että jaksoi telmiä kakaran kanssa ja tosi kärsivällisesti kesti Pason touhuja muutenkin. Aluksi Paso haukkui koko Friidan ihan pystyyn, sitten vähän juoksenteli karkuun, mutta noin minuutissa totesi, että kiva friiduhan tämä Friida on. :D Ja sitten mentiin!

Tänään Pasolla olikin jännä aamupäivä, kun Marita Marikharon-kennelistä (Pason "sijoitusmamma") tuli Pasoa tervehtimään - ja mukana tuli 5 koiraa! :D Pason ilme oli lievästi järkyttynyt, kun koko orkesteri tupsahti portista sisään, mutta urhoollisesti häntä pystyssä poika kesti tämänkin järkytyksen. ;)

torstai 4. elokuuta 2011

Kesäpuuhastelua

Käytiin Pason kanssa kaupunkikävelyllä Karhulan keskustassa. Siellä keskustan halki kulkee kanjoni, jossa moottoritie. Kanjonin yli menee siltoja ja alla siis huristetaan reilua sataa. Hieman Paso-poitsua aluksi jännitti vauhdilla sillankaiteen takaa lähestyvät rekat, mutta häntä pystyssä silti kuljettiin useammankin sillan ylitse. :) Muutenkin keskustakävely sujui oikein mallikkaasti, kuten myös koiratarvikeliikkeessä asiointi. Paitsi että uutta sopivaa pantaa ei löytynyt. Hö.

Kaupungin pölyt huuhdottiin pois uintireissulla. Paso on nyt lämmennyt uinnille toden teolla, eikä arastele veteen menoa enää pätkääkään!




Tässä vielä käytössä noutovälineenä keppi, kun kuvat ovat aiemmalta reissulta, mutta kaupunkiretkeltä Paso sai ihan oman uintilelun, ihanan kirkkaanoranssin kelluvan "luun", joka erottuu hyvin ulapalta. 


(uintikuvat (c) Johanna Parikka, tulevat klikkaamalla isommiksi!)

Paso on käynyt myös ihan oikeissa agitreeneissä. Siellä se aluksi sai hengailla vapaana kentällä kun rakentelimme rataa, ja kiipeili mm. Aa-esteen päällä. Sitten tehtiinkin pari kertaa Aa ihan vain siksi, että jäisi oikea suoritus mieleen. Ja putkea harjoiteltiin myös, lelun perässä Paso vilahti putkeen tosi hienosti monta kertaa, kunhan ensin käsitti homman juonen! 

Agitreenien ohessa myös tokoilu-ura on aloitettu ja Paso osaakin jo aika pätevän perusasennon ja olemme aloittaneet askelen-parin seuraamista siihen mukaan. Muita opinto-ohjelmaan kuuluvia temppuja tällä hetkellä ovat istu, maahan ja odota. Ja tietenkin luoksetulo, jota vahvistetaan koko ajan erityisesti metsäretkillä.

Hihnakävelyä harjoitellaan melkein päivittäin. Meillä on Pason kanssa pieni korttelikierroskävely iltaisin Ronjan käytyä nukkumaan. Toisinaan käydään vielä samalla iltahämärissä myös metsässä telmimässä tai tokoillaan pihalla. Hihnassa Paso kulkeekin jo tosi hienosti, kuin vanha tekijä suorastaan! :)

sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Vesileikkejä

Ensin eräleiritunnelmia viime viikolta. Silloin Paso ei vielä ihan uimasille lähtenyt, mutta piti muuten hauskaa rannassa ihan täysillä (ja terrorisoi kaikki vartioimatta jätetyt pyyhkeet, kengät, vaatteet, rantapallot... you name it!)



Sitten todisteita. Kyllä se oikeasti oppi eilen uimaan! Tänään käytiin tappisten kanssa hiekkakuopalla uimassa, ja hetken epäröinnin (ei lainkaan miehekkäitä tyrskyjä!) jälkeen Paso-poika ui kuin uikin. Lopulta sitten (ainakin Peetun mielestä) ihan vaivoiksi asti... ;) Paso on tosi reilua uimaseuraa - ihan pokkana kiipeää toisen selkään, puree naamasta ja korvista, loikkii edessä niin että menee vettä korvaan ja roikkuu hännässä kun toinen yrittää noutaa palloa:


 Vesipeto se on sittenkin! :D

ps. Pasolta lähti tänään eka hammas ja kaikki muutkin etu- ja kulmahampaat heiluvat jo kovasti. Pian meillä on ehkä hampaaton vesikoira...

Korkeutta herralla on kotimittauksella n. 39cm. Ei tartteis ihan kauhean montaa senttiä enää kinttuja kasvattaa... Pliiz!

lauantai 30. heinäkuuta 2011

Unohdetaan uimakoulut!

Tosimies ui, kun on olosuhteet kohdillaan. 

Siis kuka itseään kunnioittava perrojäbä muka muutenkaan uisi jollain lällymatalalla lasten hiekkarannalla leikkitätien opastuksella??

Pitää olla napakka vastatuuli, vaahtopäiksi hajoava aallokko ja pohja vähintään nyrkin- (mielummin jalkapallon-) kokoista kivikkoa. Ja tosimies ui yksin, sukeltaa läpi aaltojen, taistelee tyrskyissä ja palaa voittajana rannalle. 

Eli Paso oppi uimaan tänään. ;) Tarkoitus ei ollut pitää uimakoulua, vaan etsiä pyöreitä kiviä askartelutarkoituksiin, joten olimme avomeren puoleisella tuulisella ja kivikkoisella rannalla. Johan rupes jäbä uimaan! :D

torstai 28. heinäkuuta 2011

Leirikoiraoppilaana

Viime viikon vietimme koko perheen voimin eräleirillä Kuutsalon Santarannassa. Paikka on aivan upea pitkine hiekkarantoineen ja metsäisen luonnon keskellä. Leirillä oli lisäksemme n. 25 lasta ja nuorta sekä kymmenkunta aikuista. Ronja oli (Pasoa lukuunottamatta) nuorin leiriläinen, vanhimpien ollessa n. 15-vuotiaita. Leirin järjesti Kotkan Karjalaisseuran nuorisojärjestö Salusiini.

Ässä oli ollut mukanani kyseisellä leirillä jo vuosikaudet ja monet leiriläiskonkarit ilahtuivat kovasti, kun uusi leirikoirakokelas saapui paikalle. Ja hyvin Paso suoriutui tulikokeesta! 

Jo matka saareen oli jännittävä, Paso oli ensimmäistä kertaa elämässään veneessä - ja kiipesi portaat sinne ihan omin jaloin, vaikka vähän polvet tutisivatkin. Eikä se ollut moksiskaan, vaikka kaikenikäisiä muksuja juoksenteli sinne tänne sen ympärillä, olihan venematka hyvä tilaisuus ottaa pikku torkut! Leirialueelle saavuttuamme tuli nopeasti selväksi, ettei Pason katoamista tarvitsisi pelätä, se pysyi hyvin tiivisti lähelläni, mutta tutustui kuitenkin innolla ja rohkeasti niin paikkoihin kuin uusiin ihmisiinkin. Ja osoitti taas kerran hyväpäisyytensä lasten kanssa, jotka sitä kovin innokkaasti paijasivat ja leikittivät koko leirin ajan!

Paijaajia riitti koko viikoksi. Tässä kuvassa on juuri saavuttu leirisaareen ja Pasolla on vielä panta kaulassa. Seuraavan kerran laitoin pannan kaulaan vasta viikkoa myöhemmin - huomatakseni että se oli jäänyt pieneksi!

Mikäs oli pennun elellessä viikon verran luonnon helmassa, elo pellossa! Innokkaita leikkikavereita riitti enemmän kuin tarpeeksi, oli rantaa missä temmeltää ja metsässä hajuja haisteltavaksi. Ihania palloleikkejä ja juoksentelevia lapsia (joita tylsä emäntä ei antanut jahdata...). Kaikkea jännää löydettävää kuten linnunsulkia, merilevää, simpukoita, luunpaloja, crockseja, nenäliinoja, rantapalloja, hiekkaleluja... (suurin osa listasta takavarikoitavaa tavaraa, joten toimi huomaamattomasti ja popsi nopeasti poskeesi). Ja herkkuja! Mitä ihania herkkuja 5 kertaa päivässä kuuden ruokapöydän alla löydettäväksi. Ja oma keittiömestari kiedottavaksi pikku karvatassun ympäri. ;) 

Kuvia omassa kamerassani on valitettavan vähän, kun sitä laiskasti pidin mukana. Toivottavasti myöhemmin saadaan Timon kamerasta hieno kuvakavalkadi ihailtavaksenne!

Tässä kuitenkin pieni kuvasarja Pason rantaleikeistä (kuvia saa hieman suuremmiksi klikkaamalla). Laatu on huono, koska ovat kuvakaappauksia videolta. Lupaan videonkin ihailtavaksenne lähipäivinä! :)

Täysillä kohti vaahtopäitä - ne pitää saada kiinni!
No mihin se taas hävisi, juuri kun nappasin sen suuhun?
Tähystetään seuraavaa...
Iiik!! Se olikin iso, karkuun ja uutta hyökkäystä suunnittelemaan!!

Kaikenpäivää riehaaminen on tietenkin rasittavaa. Siksi on keksitty yöunien lisäksi päiväunet. Päiväunilukkarina oli aikaa leikkiä kameralla ;) joten tässä valikoima Pason päikkärityyliä:


Perustyyli
Öh...?
Häntäpään tuuletusta teltan ulkopuolella
Taju kankaalla komeasti...

Kuten sanottu, leiriraportti jatkunee lähipäivinä videoiden ja toivottavasti kuvienkin muodossa. Jos sitä ennen haluaa Santarannan komeita maisemia ihailla, löytyy kuvia ainakin Salusiinin sivuilta. Ja Kuutasoohan pääsee tuurikuljetuksella päivittäin - oiva päiväretkikohde kaikille! :)